Pinnalla Elämykset

Miksi partiolaiset tekevät kehitysyhteistyötä?

Partion ytimessä on kasvattaa lapsista ja nuorista aktiivisia toimijoita yhteiskunnassa. Partio kasvattaa tuntemaan vastuuta niin itsestä, lähimmäisistään ja ympäristöstään kuin myös ympäröivästä maailmasta. Partiolainen tuntee vastuunsa maailmasta ja rakentaa ystävyyttä yli rajojen. Kehitysyhteistyö ja kumppanuudet ovatkin partiolaisille varsin luonteva tapa toimia paremman maailman hyväksi.

Suomen Partiolaisten kehitysyhteistyön ytimessä on ihmisoikeuksien edistäminen, kansalaisyhteiskunnan tukeminen, nuorten osallisuuden ja voimaantumisen tukeminen sekä ympäristön suojelu. Eikö kuulostakin ihan partiolta?

Partio on globaali rauhanliike, joten kehitysyhteistyön tekeminen on helppoa ja luontevaa. Teemme kehitysyhteistyötä yhdessä muiden maiden partiolaisten kanssa, joten kaikki yhteistyön tuoma hyvä jää elämään partiojärjestöihin.

Kuva: Nepal Scouts

Tekeekö Suomen Partiolaiset nytkin kehitysyhteistyötä?

Kyllä vain!

Tällä hetkellä Suomen Partiolaisilla on käynnissä yhdessä Nepalin Partiolaisten kanssa kehitysyhteistyöhanke – Scouts, Peace and Security. Hanke keskittyy rauhankasvatukseen ja -rakentamiseen. Tämän lisäksi nuorten vaikuttamisen mahdollisuuksia halutaan parantaa. Nuoret on tunnistettava aktiivisina toimijoina – ilman nuoria meillä ei myöskään ole kestävää rauhaa.

Nepalilaisia partiolaisia.
Kuva: Nepal Scouts

Scouts, Peace and Security -hanke on ollut nyt reilun vuoden käynnissä ulkoministeriön myöntämällä rahoituksella. Hanke jatkuu vielä vuoden 2025 loppuun asti. Vaikka kyseistä hanketta on suunniteltu ja tehty kolme vuotta, on taustalla kuitenkin vuosikymmenien aikainen kumppanuus.

Tähän mennessä olemme yhdessä työstäneet rauhankasvatusta tukevan aktiviteettipaketin, joka pyritään hankkeen loputtua liittämään osaksi Nepalin Partiolaisten partio-ohjelmaa. 416 nepalilaista partiojohtajaa on koulutettu toteuttamaan tätä aktiviteettipakettia Nepalin jokaiseen 7 provinssiin.

Partiolippuja.
Kuva: Nepal Scouts

Dialogi merkittävä osana rauhanrakentamista

Hanke tekee yhteistyötä Erätaukosäätiön kanssa. Dialogi, rakentavat keskustelut ja aktiivinen kuuntelu ovat merkittävä osa rauhanrakentamista yhteiskunnissa. Erätaukosäätiön erätaukometodi on dialogimetodina hankkeessa käytössä ja tukee esimerkiksi hankkeen puitteissa toteutettavissa päättäjätapaamisissa nuoria tuomaan omia ajatuksiaan rohkeasti esille.

Hankkeen perustana toimii kansainvälinen Nuoret, rauha ja turvallisuus -agenda. Se perustuu YK:n turvallisuusneuvoston päätöslauselmaan 2250 Nuoret, rauha ja turvallisuus. Päätöslauselma tunnistaa nuoret ensimmäisen kerran aktiivisina rauhanrakentajina ja Suomi on ensimmäinen maa, joka on toteuttanut päätöslauselmasta kansallisen toimenpideohjelman.

Kaksi partiolaista.
Kuva: Nepal Scouts

Partiolaiset toimivat aktiivisesti paremman maailman puolesta

Suomessa hanke näkyy erilaisissa tapahtumissa, vuonna 2023 meidät saattoi bongata Johtajatulilta ja sitä edeltävänä vuonna Kajolta! Partio-ohjelmaan suunnitellaan erilaisia toimintavinkkejä sekä leiripaketti. Myös viestintä on tärkeässä osassa hanketta. Hankkeen teemat koskettavat nuoria sekä Suomessa että Nepalissa, minkä takia yhteistyötä tehdäänkin tiiviisti. Niin Suomen partiolaiset kuin Nepalin partiolaiset saavat tästä lisää oppeja siihen, miten kannustaa partiolaisia rauhanrakentajiksi.

Kuten todettu, partiolaisten tekemän kehitysyhteistyön ytimessä on pyrkimys rakentaa globaalia oikeudenmukaisuutta, sosiaalista ja inhimillistä kestävyyttä maailmalla. Partiolainen on aina valmis toimimaan aktiivisesti paremman maailman puolesta.

Kuva: Nepal Scouts

Scouts, Peace and Security -hanke

Ihmiset

TET-harjoittelijana Suomen Partiolaisilla

Kahdeksasluokkalainen Ekku Silvennoinen oli TET-harjoittelussa Suomen Partiolaisilla keväällä 2024. Helsingissä Pasilan peruskoulussa opiskeleva Ekku kertoo, millaisia työtehtäviä hän pääsi tekemään harjoittelunsa aikansa.

Olin Suomen Partiolaisten TET-harjoittelijana yhden viikon ajan huhtikuussa 2024. TET-viikkoa edeltävällä viikolla kävin tapaamassa työnantajaa lyhyesti, ja tapaamisessa juttelimme tulevan viikon töistä ja aikatauluista.

Ensimmäinen harjoittelupäivä alkoi Partioaseman esittelykierroksella, jonka jälkeen pääsin varsinaisten töiden pariin.

Monipuolista tutustumista partiotöihin

TET-harjoitteluviikon aikana pääsin muun muassa paketoimaan partion brändihuppareita ja työskentelemään aikuisrekrykampanjan parissa. Kampanjatyöhön kuului aikuisrekrykampanjan materiaalipakettien kasaamista sekä niiden lähettämistä postitse eri puolelle Suomea. Osallistuin myös ensiapukurssin järjestelyihin, sillä kävimme kaupassa ostamassa eväitä kurssille.

Pääsin tutustumaan viikon aikana myös partion ohjelmauudistukseen. Partion työntekijä kertoi minulle ohjelmauudistuksen sisällöistä, minkä jälkeen kävimme yhdessä läpi osan seikkailijoiden ansiomerkkitehtävistä ja jaoimme ne tiettyihin kategorioihin paperille.

Viikon aikana sain tehdä myös someen liittyviä töitä, mitä olin odottanut kovasti. Etsin esimerkiksi hashtageja, joita Suomen Partiolaiset voisi käyttää ja mitä hashtageja ei kannattaisi käyttää, koska niillä ei ole ollut paljon käyttökertoja. Pääsin myös arvioimaan partion Instagram-tiliä ja etsimään asioita, mitä voisi muuttaa sekä millaisia sisältöjä voisi tehdä enemmän ja millaisia taas vähemmän.

Tietokone, jossa näkyy partion Instagram-tili.
Harjoitteluni aikana tein muun muassa sosiaalisen median kanava-analyysia Suomen Partiolaisten Instagram-tilillä. Kuva: Ekku Silvennoinen

Harjoittelu avasi työelämää nuorelle

Viimeisenä TET-päivänäni kirjoitin verkkoartikkelin harjoittelujaksostani. Viimeisen päivän kunniaksi kävimme lounaalla yhdessä työnantajani kanssa, mikä oli todella kivaa vaihtelua kaupasta ostettujen eväiden sijaan.

Harjoitteluni päätteeksi kävimme yhdessä palautekeskustelun, jossa sain kertoa fiiliksiäni TET-viikosta. Mielestäni TET-paikka oli tosi kiva ja avasi hyvin työelämää näin nuorelle.

Majakan valo

Sporkista päivää: Mitä kuuluu partiovapaaehtoiset?

Vapaaehtoisorganisaatiouudistus eli SPORK on projekti, jonka tavoitteena on tuottaa ehdotus uudeksi tavaksi organisoitua keskusjärjestö- ja A-jäsentasolla. (A-jäsenillä tarkoitetaan partiopiirejä sekä Finlands Svenska Scouteria eli FiSSc:iä.) Projekti on tarkoitus saattaa loppuun keväällä 2025. 

SPORK-projektiryhmä määritteli heti aluksi tärkeäksi tavoitteeksi sen, että eri vapaaehtoistahoja ja pesteissä toimivia henkilöitä osallistetaan eri muodoissa koko projektin aikana. Silloin voimme olla mahdollisimman varmoja siitä, että teemme hyviä ehdotuksia ja päätöksiä, jotka ottavat huomioon eri ryhmien parhaat käytännöt ja hyvät ideat.  

Ensimmäinen laajempi osallistaminen tehtiin syksyllä 2023. Silloin kaikille SP:n sekä piirien ja FiSSc:n luottamushenkilöille annettiin mahdollisuus vastata sähköiseen kyselyyn, jossa kysyttiin seuraavia asioita: 

  • Minkä taustaorganisaation näkökulmasta vastaat tähän kyselyyn? (Monivalinta) 
  • Mihin toiminnanalaan pestisi kuuluu? (Monivalinta) 
  • Mikä on pestisi toiminnan 1. kohderyhmä? 
  • Mikä vaikutus pestissä onnistumisellasi on 1. kohderyhmääsi? 
  • Jos 1. kohderyhmäsi ei ole lippukunnat ja sen jäsenet, miten pestissä onnistumisesi vaikuttaa lippukuntiin? 
  • Mikä oman ryhmäsi toimintatavoissa ja työskentelyssä toimii erityisen hyvin: 
  • Estääkö jokin seuraavista sinua onnistumasta pestissäsi? (Monivalinta) 
  • Pohdi oman pestisi näkökulmasta: Työnjako SP:n ja piirin/FiSSc välillä toimii (Likert) 
  • Pohdi oman pestisi näkökulmasta: Yhteydenpito piirin/FiSSc ja SP:n välillä toimii (Likert) 
  • Pohdi oman pestisi näkökulmasta: Työnjako lippukuntien kanssa toimii (Likert) 
  • Pohdi oman pestisi näkökulmasta: Yhteydenpito lippukuntien kanssa toimii (Likert) 
  • Jos haluat, voit kertoa lisää työnjaosta tai yhteydenpidosta SP-piirit/FiSSc-lippukunnat akseleilla tai miten sitä kehittäisit. 
  • Terveisiä työryhmälle. 

Vastauksia tuli yhteensä 105 kappaletta eri puolilta organisaatiota — laaja-alaisesti eri toimialoilta sekä eri A-jäseniltä että SP:ltä.

Kiitos kysymästä, (melko) hyvää 

Mitä kyselyn tuloksista sitten nousi esille, hyvässä ja huonossa? 

Erityisen hyviksi organisaatiossamme koettiin tehtävän selkeys ja oma ryhmä. Pääasiallisesti partiossa keskusjärjestö ja piiri/FiSSc-tasolla on hyvin toimivia ryhmiä, jossa jokaisen pesti on selkeä. Ryhmät kommunikoivat sisäisesti hyvin, ja on helppoa pyytää apua toiselta ja sitä myös saa. Tämä nostettiin myös monessa vastauksessa ryhmän vahvuudeksi. Hyvä yhteishenki ja ryhmän jäsenten välinen luottamus voidaankin todeta keskeisiksi menestystekijöiksi. Nämä asiat edesauttavat ryhmän päätöksentekoa ja sitä, että kaikki sitoutuvat yhteisesti tehtyyn päätökseen. 

Aina vaikea viestintä? 

Kyselystä nousi kuitenkin esille myös haasteita ja kehitettäviä asioita, joihin organisaatiouudistusprojektin pitää pureutua, jotta saamme muokattua niitä rakenteita, jotka eivät nyt toimi. 

Kuten monessa muussakin tilanteessa, viestintä ja tiedonvälitys tuotti vastaajille haasteita. Esimerkiksi vaikkakin ryhmien sisällä voi olla selvät sävelet ja jokaisen tehtävä on selvä, niin ryhmien ulkopuolelle tätä voi olla vaikeaa viestiä. Tämä näkyy siinä, että eri pesteihin on vaikeaa rekrytoida uusia tekijöitä, koska he eivät saa tarpeeksi selvää kuvaa siitä, mitä olisi tarkoitus tehdä tai saada aikaan.  

Haasteita on myös muussa kommunikaatiossa ryhmän ulkopuolelle, ja vastauksista nousi esimerkiksi, että tiedonkulun varmistaminen SP:n, A-jäsenten ja lippukuntien välillä on vaikeaa.  

Vastauksissa nousi myös se tosiasia, että pestit eri puolilla organisaatioita ovat hyvin eri kokoisia ja eri nimisiä, ja saman tyyliseltä kuulostavissakin pesteissä voi olla hyvin eri määrä vastuita ja velvollisuuksia. Tämä lisää myös rekrytointihaasteita. 

Huolestuttavana kommenttina tuli myös se, että jossain ryhmissä ei koettu, että mikään toimisi erityisen hyvin…  

Mitä seuraavaksi? 

Projektin seuraava askel on jo otettu, ja kevään 2024 aikana niin SP:n valiokunnat kuin piirien ja FiSSc:n hallitukset osallistuvat ryhmätyöpajoihin, joissa pallotellaan oman ryhmän tehtäviä, vastuita, yhteistyötahoja ja sitä, missä kukin on aivan erityisen hyvä. Seuraavassa blogissamme kerromme, mitä työpajoissa selvisi. 

Pinnalla Ihmiset

Partiolukio yhdistää partion ja lukio-opiskelun

Tiesitkö, että partioharrastuksen voi yhdistää lukio-opiskeluun? Pihtiputaalla sijaitsevan Partiolukion opiskelijat Kaisa Mäkinen ja Lilli Hänninen kertovat, että opintojen parasta antia ovat omat linjatunnit ja vahva yhteisöllisyys. He suosittelevat Partiolukiota varauksetta kaikille, jotka miettivät lukioon hakemista.

Partiolukio – eli virallisesti Pihtiputaan lukion Partio- ja johtajalinja – on Suomen ainoa partion kasvatusohjelmaa hyödyntävä lukion erikoistumislinja. Linjalla nuoret saavat mahdollisuuden monipuolistaa lukio-opintojaan.

Partio- ja johtajalinjan opintojaksoissa keskitytään sekä itsensä että ryhmän johtamiseen, viestintään, yrittäjyyteen ja kansainväliseen toimintaan.

Suurin ero sisällöissä tavallisiin lukio-opintoihin verrattuna ovat linjatunnit, jotka on tarkoitettu ainoastaan linjan opiskelijoille.

”Koulupäivän lisäksi on aina yksi tunti, jonka sisällöt liittyvät partioon. Näiden linjatuntien ansiosta koulupäivät eivät tunnu niin rankalta, vaan ne ovat hyvä lopetus tai rento aloitus päivälle”, kolmannella vuosikurssilla opiskeleva Kaisa Mäkinen kertoo.

Linjatunnit ovat hyvä lopetus tai rento aloitus päivälle.

Partiolukiolainen Kaisa Mäkinen.
Kaisa Mäkinen on harrastanut partiota kahdeksanvuotiaasta asti, ja hänen kotilippukuntansa on Viikin Vesikot. ”Partio oli tuttu asia ennen kuin tulin Partiolukioon”, hän kertoo. Kuva: Kuva: Kaisa Mäkinen

Yhteisöllisyys rakentuu yhteisistä kohtaamisista ja tiimiasuista

Partio- ja johtajalinjan linjatunnit yhdistävät eri vuosikurssien opiskelijat, joten linjan porukka tulee tutuksi omaa vuosikurssia laajemmin. Partiolukion ensimmäisellä vuosikurssilla opiskeleva Lilli Hänninen nostaakin esille Partiolukion hyvän yhteishengen.

”Meillä on niin hyvä porukka, että linjatunneilla on aina hauskaa”, Lilli avaa.

Partiolukiolainen saa huivin kaulaan retkellä.
Lilli Hänninen (kuvassa oikealla) on aloittanut partion samoajaikäisenä ja hänen kotilippukuntansa on Valkeakosken Korvenkävijät. Hänen mukaansa paras juttu viikossa on linjatunnit, kun siellä tulee aina hyvä mieli. Lilli saa Annilta (kuvassa vasemmalla) linjahuivin elokuussa 2023 linjaretkellä. Kuva: Taina Asikainen

Ryhmäytymiseen kiinnitetään erityistä huomiota syksyllä, kun uusi vuosikurssi aloittaa, mutta yhteisiä kohtaamisen hetkiä on muutenkin. Kaisa Mäkinen painottaa opettajan roolia ryhmähengen luomisessa.

”Linjatunneilla tuntuu siltä, että olemme kaikki samanarvoisia. Linjanvetäjämme Taina [Asikainen] heittäytyy mukaan eikä tunneilla ole niin selvää jakoa, kuka on oppilas ja kuka opettaja”, Kaisa nostaa esille.

Linjatunneilla on aina hauskaa.

Ryhmähenkeä rakentavat myös linjalaisten oma asu sekä huivi. Partiolukiolaisilla on oma asunsa, johon kuuluu collegehousut, huppari ja huivi. Opiskelijat kertovat, että he käyttävät linjahuiveja linjatunneilla ja erilaisissa tapahtumissa, muita linjan vaatteita he käyttävät tavallisessa arjessa.

”Jokainen vuosikurssi hakee sponsorit linjavaatteisiinsa opintojen alussa, joten logot vaihtelevat eri vuosikurssilaisten vaatteissa. Myös huivit ommellaan ensimmäisen vuosikurssin aikana itse”, Lilli kertoo.

Partiolukiolaisia lukion tiloissa.
Elokuussa pidetyn lukion ryhmäytymisiltapäivän kisojen tulosten odottelua. Kuva: Taina Asikainen

Elämyksiä luonnosta ja erilaisista tapahtumista

Partiolukion arki poikkeaa tavanomaisesta lukio-opiskelusta, sillä linjalaiset viettävät aikaa luonnossa. Lilli Hänniselle suurin yllätys opinnoissa onkin ollut se, kuinka usein opinnoissa tehdään retkiä ja mennään laavuille tekemään tulet.

”Partiolukiossa tehdään tosi paljon muutakin kuin ollaan luokassa”, hän avaa.

Partiolukiolaiset ovat usein mukana päiväkotien ja alakoulujen harrastuspäivissä, ja opiskelijat voivat myös osallistua partiotapahtumiin opintojensa osana.

Neljä partiolukiolaista.
Partiolukiolaiset Lilli, Kaisa, Alina ja Miika kertoivat Osaaminen näkyviin -viikolla, millaisia taitoja he ovat saaneet Partiolukiosta. Kuva: Taina Asikainen

Partio- ja johtajalinja tekee tiivistä yhteistyötä paikallisen lippukunnan kanssa, mutta lukiossa opiskelu ei edellytä paikallisen lippukunnan jäseneksi liittymistä – eikä linjalla opiskelevan tarvitse olla partiolainen.

Partiolukiosta löytyy paikka kaikille

Opiskelijoita Keski-Suomessa sijaitsevalle Pihtiputaan Partio- ja johtajalinjalle on tullut ympäri Suomea. Lilli Hänninen kuuli opiskelumahdollisuudesta kotilippukunnassaan Valkeakosken Korvenkävijöissä ja siitä innostus lähti. Helsingistä kotoisin oleva Kaisa Mäkinen taas hakeutui opintoihin isänsä innoittamana.

”Isä oli nähnyt Facebookissa linjan mainoksen ja heitti minulle hieman vitsillä, että haehan tuonne. Sitten minä päätin ottaa hieman selvää asiasta ja hain”, Kaisa nauraa.

Isä oli nähnyt Facebookissa linjan mainoksen ja heitti minulle hieman vitsillä, että haehan tuonne. Sitten minä päätin ottaa hieman selvää asiasta ja hain.

Vaikka sekä Kaisa että Lilli harrastivat partiota jo ennen Partiolukion aloittamista, partioharrastus ei ole mikään edellytys lukioon hakemiselle. Lilli ja Kaisa suosittelevatkin Partiolukiota varauksetta ihan kaikille, jotka muutenkin miettivät lukio-opintoja.

”Partiolukio sopii kaikille! Partiolukiossa saa sellaisia kokemuksia, mitä ei välttämättä muuten saisi. Etukäteen ei tarvitse esimerkiksi osata johtaa, sillä juuri sitä me harjoittelemme opinnoissa”, molemmat kannustavat.

Pihtiputaan lukiossa on muitakin erikoislinjoja, joille tulee opiskelijoita ympäri Suomea. Pihtiputaalla opiskelijoista pidetään hyvää huolta: ulkopaikkakuntalaisten opiskelijoiden kotimatkat taittuvat kerran kuukaudessa maksutta ja lisäksi jokainen lukiolainen saa halutessaan kuntosalikortin. Syksyllä 2024 opintonsa aloittaville ensimmäisen vuosikurssin opiskelijoille maksetaan jatko-opintostipendi lukion päättötodistuksen saamisen yhteydessä.

Partiolukio eli Pihtiputaan lukion Partio- ja johtajalinja

  • Pihtiputaan lukion Partio- ja johtajalinja on Suomen ensimmäinen ja ainoa partiolinja, joka keskittyy johtamiseen partion sisältöjä ja toimintaa hyödyntäen.
  • Opiskelemaan ovat tervetulleita kaikki, jotka ovat kiinnostuneita kokemuksellisesta ja elämyksellisestä opiskelusta. Aikaisempaa partiokokemusta ei tarvitse olla.
  • Linjaopintoihin kuuluu 32 lukion opintojaksoa, joilla opitaan johtajuutta, yrittäjyyttä ja viestintää partion ja tekemisen kautta. Myös kansainvälisyys kuuluu linjan teemoihin.
  • Opiskelijat pääsevät itse vaikuttamaan opintojaksojen toteutukseen. Linjalla on mahdollisuus tehdä samoajaikäkauden ohjelmaa ja osallistua paikallisen lippukunnan toimintaan.
  • Linjaopintoja on keskimäärin yksi tunti päivässä. Lisäksi opintoihin kuuluu retkiä ja tapahtumia.
  • Pihtiputaan lukion Partio- ja johtajalinjalle voi hakea yhteishaussa 20.2.–19.3.2024. Lukioon tai linjalle ei ole keskiarvorajaa.
  • Partio- ja johtajalinja toimii yhteistyössä Suomen Partiolaisten kanssa.

Lue lisää Pihtiputaan lukion Partio- ja johtajalinjasta

Kultaisen tonttumerkin saajat 2023

Kaikki yli sata adventtikalenteria myyneet partiolaiset palkitaan vuosittain partiopaitaan kiinnitettävällä kultaisella tonttumerkillä. Onnea hienosta saavutuksesta kaikille tehomyyjille!

Partiolaisten adventtikalenterikampanjan 2023 toi jälleen yli 3 miljoona euroa partiotoiminnan tueksi.

Jokainen myyntiin osallistunut ja sitä tavalla tai toisella tukenut on mukana mahdollistamassa partiotoimintaa. Tonttumerkeillä palkitaan ahkeria myyjiä. Kultaisen tonttumerkin saa paitaansa myymällä yli sata adventtikalenteria.

Tällä listalla on julkaistu niiden kultaisen tonttumerkin saajien nimet, joiden huoltaja on antanut siihen luvan. Jos huomaat listalla virheen, voit olla yhteydessä osoitteeseen palvelu@partio.fi.

Vuoden 2023 tonttumerkeissä on tonttulakin kuva turkoosilla pohjalla ja vuosiluku. Kultaisilla tonttumerkeillä on kullan ja hopeisilla hopean värinen tausta

Etelä-Karjalan Partiolaiset

Leena-Maija  Sandholm        Enson Partiosiskot ry

Paavo Honkatukia Korven Vaeltajat ry

Heta  Tuominen        Lauritsalan Siniveljet ry

Finlands Svenska Scouter

Frans                Ekebom            Hangö Scoutkår

Patrick              Jankes              Ingå Scouter

Simon               Dobrinkat        Scoutkåren Tre Björkar

Hämeen Partiopiiri

Nella                 Mäkelä             Jaarlin Pojat ry

Vilho                 Iipola                Jokioisten Korvenkävijät ry

Voitto               Vellamo            Kaukapartio ry

Julius                Lehto                Kyynärön Kiertäjät ry

Jami                  Mertala            Kyynärön Kiertäjät ry

Joona               Vuorenmaa     Kyynärön Kiertäjät ry

Venla                Suomalainen  Launeen Lähdesiskot ry

Laura                Miettinen        Liekkitytöt ry

Matias              Artima              Lähteen Vartijat ry

Peetu                                          Nastapartio

Aleksi               Järvi                  Nokian Eräveikot ry

Sonja                Molkkari          Orimattilan samoilijat ry

Aatos                Lahti                  Pirkkalan Sotkapojat ry

Aleksi               Niemi                Pirkkalan Sotkapojat ry

Usva                 Viilomaa          Riihimäen erätytöt ry

Vertti                Kaipio               Tampereen Kotkat

Jere                   Järvi                  Tervaksentekijät ry

Roosa               Värälä               Tesoman Sinisiskot ry

Elias                  Hallberg           Toijalan Eräveikot ry

Fanni                Kuusisto           Vammalan Nuotiosiskot ry

Oula                 Kujala               Vesilahden valkohännät ry

Fanni                Sävilahti           Viialan Metsänkävijät ry

Järvi-Suomen Partiolaiset

Vilja                  Raittila              Harjun Partiotytöt ry

Emma              Räsänen           Joensuun Eräsissit ja Karjalan Tytöt ry

Olavi                 Sipilä                 Joensuun Eräsissit ja Karjalan Tytöt ry

Wilmer             Heikkilä            Jokisuun Kipparit ry

Sampo                   Keränen           Kajaanin Korvenpojat ry

Tiila                   Keränen           Kajaanin Korvenpojat ry

Antti                 Luostarinen     Katajaiset ja Tomerat ry

Lassi                 Maunu             Katajaiset ja Tomerat ry

Inka                  Järvinen           Kuokkalan Vetehiset ry

Kymenlaakson Partiopiiri

Väinö-Veli        Laari                 Kouvolan Metsäveikot ry

Venni                Myrttinen        Kouvolan Metsäveikot ry

Aino                  Knaapi              Merihaukat ry

Lapin Partiolaiset

Saima               Sirkiä                Kätkän Kävijät

Oona                Räsänen           Pohjolan Tytöt ja Kemin Kotkat

Lounais-Suomen Partiopiiri

Siiri                   Aavinen            Auran Tytöt ry

Hertta              Laaksonen       Auran Tytöt ry

Enni                  Latvakangas    Auran Tytöt ry

Lilja Lyydia       Latvakangas    Auran Tytöt ry

Ronja Iltanen Ilpoisten Vuorenkävijät

Janne               Fey                    Kaarinan Ristiritarit ry

Olivia                Salonen            Koroisten Sarpiot ry

Amanda           Takala               Koroisten Sarpiot ry

Joonatan         Remes              Kupittaan Henrikinpojat

Henni               Rosenvall         Laitilan Lumikit ry

Essi                   Suomi               Liedon Eränkävijät ry

Annika             Andersen         Maarian Kämmekät ry

Eveliina            Nurminen        Maarian Tähkät ry

Niko                  Harkia              Partiolippukunta Kairankiertäjät ry

Pinja                 Tranberg          Partiolippukunta Kairankiertäjät ry

Eino                  Gröndahl         Turun Metsänkävijät

Aatos                Tovar                Turun Metsänkävijät

Tiitus                Mustonen        Turun Partio-Sissit ry

Saara                Ketola               Vesipeikot ry

Pohjanmaan Partiolaiset

Altti                   Soini                 Kauhajoen Kytöveikot ry

Eeli                    Koskinen          Kokko-Pojat ry

Mila                  Lauhava           Koskiveikot ry

Sami Palomäki Lakeuden eräpartio ry

Sanni                Kivijakola         Limingan Niittykärpät

Venla                Vaihoja             Merituuli ry

Peppi                Takala               Sarka-Versot ry

Lenni                Hakala              Tasangon Talvikit ry

Nuutti               Hanhimäki       Tasangon Talvikit ry

Veera                Hannuksela     Vaasan partiotytöt ry

Pääkaupunkiseudun Partiolaiset

Lydia                 Curtis                Espoon Leppäversot

Olli                    Pakkala            Haukkavuoren Haltiat

Aaron               Al Juboori        Helsingin Kalevan Pojat ja Tytöt

Veikko              Norros              Helsingin Kalevan Pojat ja Tytöt

Hemmo           Norros              Helsingin Kalevan Pojat ja Tytöt

Tarina               Paronen           Helsingin Kalevan Pojat ja Tytöt

Mila                  Pilkama            Helsingin Kalevan Pojat ja Tytöt

Toivo               Hirvonen         Järvihaukat

Joona               Korpela            Karhunvartijat

Sansa               Kuisma             Karhunvartijat

Nana                Kuokka             Katajanokan Karhunkaatajat

Tuukka             Äkäslompolo   Kilon Kipinät

Aada                 Äkäslompolo   Kilon Kipinät

Alma Hinkkuri Kuksat

Tino                  Kuva                 Kulosaaren Meriparito

Irene                 Llongo              Käpytytöt

Erica                 Saressalo         Lauttasaaren Luotsitytöt

Hilda                 Steeg                Lauttasaaren Luotsitytöt

Kerttu               Vuorinen         Lauttasaaren Luotsitytöt

Leo                    Väänänen        Maahiset

Otto                  Väänänen        Maahiset

Julius                Tschokkinen    Mankkaan Eräsudet

Osmo               Olasvuori         Mastonvartijat

Laija                  Olasvuori         Mastonvartijat

Joel                   Siitari                Mustat Veljet

Aino                  Luukkainen     Olarinmäen Samoojat

Elle                    Säynevirta       Olarinmäen Samoojat

Lenni                Jyllinmaa         Otavaeltajat

Iika                    Mitronen         Partiolippukunta Mesikämmenet

Rasmus            Sjögren             Pitkäjärven Vaeltajat

Repe                 Pellinen            Rekolan Metsäsiskot

Jade                  Stormbom       Sipoonkorven Haltiat

Sandra                                        Susiveikot

Emma              Lehto                Tapiolan Metsänkävijät

Elsa                   Särkkä              Vaaran Vaeltajat

Kirsi Köykkä Vantaan Metsänkävijät

Aare                  Asumaa           Westendin Metsänkävijät

Uudenmaan Partiopiiri

Alex                  Panschin          Eräkamut

Matias              Kankainen       Hyvinkään Nummenpojat

Sonja                Peurala             Jaalan Jalopeurat

Petrus              Aaltonen          Järvenpään Metsänkävijät

Paavo                Hirvonen         Järvenpään Scoutit

Otto                  Tirronen           Järvenpään Scoutit

Niilo                  Valtonen          Kalevan Kipunat

Iida                   Hovila               Mäntsälän Metsäkävyt

Jenni                 Sankala            Mäntsälän Metsäkävyt

Amelie             Watts                Siuntion koskikarat – Sjundeå Strömstarar

Alfred               Watts                Siuntion koskikarat – Sjundeå Strömstarar

Joona               Simola              Tuuspartio

Aino                  Räsänen           Veikkolan Eräveikot ja Haltiat

Aino                  Räsänen           Veikkolan Eräveikot ja Haltiat

Samuel             Haverinen        Vihterä

Teo                    Pesonen           Vihterä

Sampo             Järvinen           Virkkalan Tulentekijät

Lämmin kiitos kaikille kalenterien myyjille sekä kalenterin hankkineille!

Ihmiset Elämykset

Vapaaehtoiskesä partiokodissa Sveitsin Alpeilla

Tiesitkö, että ympäri maailmaa on partiokoteja, joissa on mahdollista tehdä merkityksellistä vapaaehtoistyötä? Iida Yliniskala, Alli Gustafsson ja Saana Saukkola kertovat kokemuksistaan Kandersteg International Scout Centrestä, jossa he olivat vapaaehtoisina kesällä 2023.

Kanderstegin kylässä Sveitsin Alpeilla toimii Kandersteg International Scout Centre eli KISC. Tämä partiokeskus on perustettu vuonna 1923, ja se toteuttaa sadatta vuotta partioliikkeen perustaja lordi Baden-Powellin unelmaa pysyvästä minijamboreesta eli partioleiristä. Partiokeskuksessa voi majoittua ympäri vuoden, ja vuosittain KISC saa vieraakseen jopa 16 000 partiolaista. Kiireisin sesonki on kesällä, kun leirintäalue on auki – ja suurin osa ohjelmista painottuukin kesäaikaan.

KISC:n missio on tuoda yhteen partiolaisia eri puolilta maailmaa alppiympäristöön, lisätä tietoisuutta kestävyydestä ja globaaleista ongelmista sekä voimaannuttaa nuoria luomaan parempi maailma.

KISC pyörii vapaaehtoisvoimin, ja vuosien varrella sinne vapaaehtoisia on tullut ympäri maailmaa. Lukuisia suomalaisiakin on osallistunut tähän unelman ylläpitämiseen, ja viime kesänä Kanderstegiin kolmeksi kuukaudeksi suuntasivat Iida Yliniskala Littoisten Pirtapiioista, Alli Gustafsson Sjöscoutkåren Stormfågelnista ja Saana Saukkola Vihterästä. Vapaaehtoiseksi on mahdollista lähteä muina vuodenaikoina ja myös pidemmäksi ajaksi!

Iida Yliniskala, Saana Saukkola ja Alli Gustafsson.
Iida Yliniskala, Saana Saukkola ja Alli Gustafsson.

Kesä kansainvälisessä ympäristössä toi varmuutta englannin taitoihin

Iida Yliniskala halusi viettää kesän kansainvälisessä ympäristössä, ja hän oli kuullut tarinoita keskuksesta lippukuntalaisiltaan. KISC tuntuikin luonnolliselta vaihtoehdolta päästä kehittämään itseään ja kokeilemaan uusia asioita.

”Työskentelin kesällä osana ihanaa Campsite-tiimiä, jonka tehtäviin kuului keskuksen leirintäalueen päivittäinen ylläpito. Pidimme siis huolen vieraista, kierrätyksestä, välinevuokrauksen pyörittämisestä sekä siitä, että vessa- ja suihkurakennukset tuli siivottua painepesurilla. Se onkin noheva laite!” Yliniskala muistelee.

Campsite-tiimi.
Campsite-tiimi. Kuva: Daniela Moreira

Hän kuvailee suosikkityötehtäväkseen Will-nimisellä trukkitraktorilla ajamisen, ja tiimin kanssa käydyt radiopuhelinkeskustelut. Leirintäalueen työtehtävien lisäksi Yliniskala pääsi vetämään jamboreeaktiviteetteja ja juontamaan perjantain perinteisen kansainvälisen iltanuotion sadoille ihmisille. Yliniskala kertoo, että tämä antoi lisää varmuutta omiin englannin taitoihin, jotka kehittyivät huimasti kolmen kuukauden aikana.

”Eniten jään kaipaamaan rakkaita ystäviä, jotka asuvat nyt huomattavasti kauempana kuin viereisessä huoneessa, sekä jatkuvaa uuden oppimista ja itsensä kehittämistä. Ja tietenkin partiokeskuksen herkullista ruokaa, jälkiruokaa unohtamatta! Kahden tunnin ruokatauko, päiväunet ja Scout Xylitol -radionimen käyttö ovat myös vahvasti mielessä”, Yliniskala tuumii.

Yhteiset aktiviteetit yhdistävät

Alli Gustafsson oli vuoden 2019 maailmanjamboreen jälkeen alkanut haaveilla pidemmästä, kauemmas suuntaavasta partiomatkasta, ja häntä kiinnosti vapaaehtoistoiminta sekä ulkomailla työskentely.

”Olin kesällä aktiviteettiopas! Päivittäin vedin vieraille erilaisia työpajoja, vaelluksia ja haasteaktiviteetteja. Haasteaktiviteetit ovat sellaisia, joissa lapset ja nuoret pääsevät haastamaan itseään, eli esimerkiksi vaijeriliuku, korikiipeily, Jacob’s Ladder eli valtavat puiset tikkaat sekä Low Ropes -köysirata. Suosikkejani olivat kuitenkin vaellukset, joita sain opastaa. Oli ihanaa, kuinka täysin tuntemattomien ihmisten kanssa pystyi löytämään yhteisen kielen ja saimme päivän aikana oppia toisiltamme ja toisistamme”, kertoo Gustafsson.

Oli ihanaa, kuinka täysin tuntemattomien ihmisten kanssa pystyi löytämään yhteisen kielen ja saimme päivän aikana oppia toisiltamme ja toisistamme.

Iida Yliniskala ja Jacob's Ladder.
Jacob’s Ladder. Kuva: Saana Saukkola

Lämmin vastaanotto teki lähtemättömän vaikutuksen

Saana Saukkola oli kolmikosta ainoa, joka oli aikaisemmin vieraillut keskuksella. Hän oli lippukuntansa kanssa matkannut edelliskesänä maa- ja meriteitse Kanderstegiin, ja KISC oli jo tuolloin tehnyt lähtemättömän vaikutuksen. Kokemus oli ollut erinomainen, mutta tuntunut silti hieman pintaraapaisulta. Saukkolaa motivoi hakemaan eritoten se, että vapaaehtoiset tekivät hänen olonsa niin tervetulleeksi, että halusi mahdollistaa saman tunteen muillekin.

Alpit ja Sveitsin lippu.
Kuva: Saana Saukkola

”Pääsimme Allin kanssa sattumalta samoihin työtehtäviin! Normaalina päivänä saimme siis olla todella paljon tekemisissä vieraiden kanssa, ja pääsimme opettamaan heille Alpeista ja niiden historiasta, uusiutuvasta energiasta, kestävän kehityksen periaatteista, eri kulttuureista, partiosta, tiimityöskentelystä ja vaikka mistä! Parasta oli nähdä, kun lapset ja nuoret oivalsivat jotain tai tajusivat, että voivat luottaa itseensä ja olla osana muutosta!” muistelee Saukkola.

Ohjelmatiimiläiset myös tukivat muita tiimejä aina kun ehtivät, joten Gustafsson ja Saukkola saivat nähdä pienen osan muidenkin vapaaehtoisten arjesta. Saukkola jäi keskukselle kesän jälkeen vielä kuukaudeksi auttamaan, kun uusia vapaaehtoisia perehdytettiin. Hän kertoo olevansa todella iloinen, että pääsi kokemaan myös muut keskuksen osa-alueet.

Unohtumattomia vapaa-ajan kokemuksia aherruksen vastapainona

Pelkkää ahertamista kolmikon kesä ei kuitenkaan ollut! Vapaapäivinä sai muun muassa tutustua lähikyliin, ihailla uskomattomia maisemia, vaeltaa vuorilla, tehdä päiväretkiä junalla ja matkustaa naapurimaihin. Iida Yliniskala vieraili Italiassa ja Liechtensteinissa, ja Saana Saukkola kävi Bernissä katsomassa kiipeilyn MM-kisoja. Ikimuistoisin vapaapäiväaktiviteetti Yliniskalalle ja Saukkolalle oli retki jäätikölle, melkein 3 000 metrin korkeuteen, jossa opeteltiin pelastamaan ihminen railosta. Alli Gustafsson puolestaan ei tule koskaan unohtamaan Coldplayn konserttia, jota hän lähti ex tempore kuuntelemaan areenan ulkopuolelle.

Iltanuotio KISC-partiokodilla.
Kuva: Saana Saukkola

Myös lepo osoittautui intensiivisen työaikataulun takia mukavaksi vapaapäiväaktiviteetiksi, sillä huilata pystyi helposti esimerkiksi kylän uima-altaalla loikoillen tai olohuoneessa elokuvia katsellen. Saukkola kertoo, että tällaiset rennot hetket ystävien kanssa olivat toisinaan niitä suuria seikkailuja tärkeämpiä.

Lähde vapaaehtoiseksi partiokotiin!

Kanderstegin ensi kesän vapaaehtoisten haku on nyt auki. Jotta voi hakea vapaaehtoiseksi, on oltava 18 vuotta täyttänyt partiolainen, joka pystyy kommunikoimaan englanniksi. Lisätietoa löytyy keskuksen nettisivuilta osoitteessa kisc.ch. Vapaaehtoiset saavat ruokailla ja majoittua keskuksella ilmaiseksi, ja matkakuluihin on mahdollista saada avustusta erilaisilta järjestöiltä sekä esimerkiksi Kata Jouhki -säätiöltä. Toki tarvitaan myös rohkeutta lähteä seikkailulle – kolmessa kuukaudessa ehtii kokea monta sellaista!

Partiokoteihin voi lähteä vapaaehtoiseksi erimittaisiksi jaksoiksi. Partioliikkeen maailmanjärjestö WOSMin ylläpitämän Kanderstegin lisäksi löytyy muitakin partiokoteja, joissa voi tehdä vapaaehtoistöitä. Partiotyttöjen maailmanliitolla eli WAGGGSilla on viisi partiokotia ympäri maailmaa.

Kandersteg International Scout Centren eli KISC:n verkkosivut

Lue lisää vapaaehtoistyöstä partiokodeissa

KISC.
Kuva: Alli Gustafsson
Näkökulmat

Ilmastohuoli kokosi nuoret ilmastohuippukokoukseen

Nuoret kantavat isoa huolta ilmastosta, mutta ilmastohuippukokouksessa nousi esille myös ratkaisuja ja tulevaisuuden uskoa.

Nuorten ilmastohuippukokous Helsingissä marraskuussa 2023.
Kuva: Saana Palokangas

Meillä oli ilo ja kunnia edustaa Suomen Partiolaisia nuorten ilmastohuippukokouksessa Helsingissä 17.–18.11.2023. Perjantaina järjestöjen päivässä paikalla oli jäseniä noin 30 järjestöstä, ja lauantaina itse huippukokouksessa paikalla oli noin 600 nuorta. Järjestöjen päivänä valmisteltiin nuorten julkilausumaa, joka viimeisteltiin lauantaina kaikkien osallistujien voimin asiantuntijoiden avustuksella.

Julkilausuma luovutettiin lauantaina ympäristö- ja ilmastoministeri Kai Mykkäsen erityisavustajalle, jonka kautta se viedään Suomen hallituksen luettavaksi. Tarkoituksena on painostaa hallitusta ympäristötoimiin. Nuoret ja ilmastoasiat tulee ottaa huomioon päätöksenteossa paremmin ja siksi tämän kaltaiset tapahtumat ovat tulevaisuuden kannalta tärkeitä.

Lauantaina huippukokouksessa kuunneltiin paneelikeskusteluja, osallistuttiin työpajoihin ja kirsikkana kakun päällä päästiin kuuntelemaan suurta ilmastotenttiä presidenttiehdokkaiden vaalipaneelin muodossa. Koko viikonlopun aikana päästiin tutustumaan moniin ihmisiin erilaisista järjestöistä sekä oppimaan erilaisia tapoja vaikuttaa päätöksentekoon sekä ilmastoon. Perjantaina pääsimme myös grillaamaan kansanedustaja Tiina Eloa sekä ympäristö- ja ilmastoministeri Kai Mykkästä.

Nuorten ääni kuuluville ilmastokeskusteluun

On tärkeää, että meidän, eli nuorten ääntä kuullaan ilmastokeskustelussa ja päätöksenteossa, sillä me tulemme elämään maapallolla pisimpään. Nuoret kantavatkin suurta huolta ilmaston ja ympäristön tilasta. Pelko, turhautuminen, ahdistus ja tietämättömyys tulevaisuudesta nousivat suosituiksi vastauksiksi, kun nuorilta ilmastohuippukokoukseen osallistujilta kysyttiin, mitä tunteita ilmaston tulevaisuus herättää. Meihin kuitenkin valettiin toivoa siitä, kuinka paljon voimme vielä tehdä.

Oli kunnia saada edustaa juuri partiota näin tärkeässä tapahtumassa. Pääsimme jakamaan muille osallistujille tietoa esimerkiksi partion ympäristökasvatuksesta ja vastuullisuustyöstä, ja toisaalta oppimaan paljon muilta. Partiokasvatus on tärkeä osa partiota Suomessa, ja tärkeä osa sitä on juuri ympäristökasvatus, joten oli hienoa päästä jakamaan sen näkökulmia muiden kanssa. Niin monen muun ilmaston tilasta huolissaan olevan nuoren kohtaaminen samassa tilaisuudessa muistutti myös siitä, että teemme tärkeää työtä yhdessä, eikä kukaan saa suurta muutosta aikaan yksinään.

Kuva: Saana Palokangas

Meillä on taidot ja tahto rakentaa parempaa maailmaa.

Meitä partiolaisia on pelkästään Suomessa 65 000 ja maailmanlaajuisesti yli 40 miljoonaa. Meillä partiolaisilla on vastuu toimia ympäristönsuojelun hyväksi ja toimia esimerkkinä. BP:hän sen jo sanoi “Yritä jättää tämä maailma vähän parempana kuin sen löysit”. Meillä on taidot ja tahto rakentaa parempaa maailmaa. Yhdessä olemme enemmän.

Suomen Partiolaiset – Finlands Scouter ry on allekirjoittanut nuorten laatiman julkilausuman. Pidämme tärkeänä, että nuoria kootaan laajasti eri taustoista tärkeän aiheen ympärille, ja että he voivat myös esittää vaatimuksia aikuisille päättäjille.

Nuorten ilmastohuippukokouksen julkilausumaan voit tutustua täällä: Julkilausuma, Nuorten ilmastohuippukokous 2023

Ihmiset

Tettiläisen päiväkirja

Oulunkylän yhteiskoulun yhdeksäsluokkalainen Saana Savisalo teki kahden viikon TET-jaksonsa Partioasemalla Helsingissä. Millaisia työtehtäviä Passalla pääsee harjoittelemaan? Se selviää tettiläisen päiväkirjasta.

Työskentelyä kampanjoiden parissa

TET-harjoittelujakson aikana työskentelin partion eri kampanjoiden materiaalien parissa. Työtehtäviini kuului esimerkiksi adventtikalenterien laskemista ja vanhentuneiden materiaalien karsimista.

Adventtikalenteriin liittyvässä kampanjatyössä tein myös hakusanatutkimusta, mutta muuten työskentelin vain kampanjamateriaalien parissa.

Kattaus erilaisia työtehtäviä

Tehtäviini kuului myös Partioaseman tiloista huolehtiminen. Tyhjensin Partioaseman eri kaapeista turhia tavaroita pois ja lajittelin niitä. Lisäksi testasin kynien toimivuutta ja tarkistin, että kokoustiloissa on tarpeeksi kyniä ja paperia yms. tarpeellisia tarvikkeita. Siivosin harjoittelun aikana myös keittiötä ja puhdistin kahvikuppeja.

Lisäksi ideoin rasteja tapahtumaan sekä tarkistin nettisivujen sisältöjä ja ajanmukaisuutta.

Pinnalla

Suomenlinnassa seulottiin rantaroskaa

Partiolaiset pääsivät upottamaan sormensa rantahiekkaan, kun Uudenmaan Partiopiirin kauden avauksessa tutustuttiin kansalaishavainnointiin Syken tutkijoiden opastuksella.

Susisaaressa sijaitseva Suomenlinnan uimaranta on rauhallinen elokuisena lauantaina. Aurinko on pilvessä, eikä pienessä poukamassa juuri näy elämää muutamien ohikulkijoiden ja rantakallioiden läheisyydessä uivien sorsien lisäksi.

Rannalla on alkamassa kansalaishavainnoinnin työpaja, jossa Uudenmaan Partiopiirin kaudenavaukseen osallistuvat partiolaiset pääsevät kokeilemaan rantaroskan ja vedenlaadun havainnointia. Työpajaa ovat vetämässä Suomen ympäristökeskuksen tutkijat Anna-Riina Mustonen ja Sanna Suikkanen.

Syken tutkija Anna-Riina Mustonen.
Syken tutkija Anna-Riina Mustonen opasti kansalaishavaintojen teossa. Kuva: Niina Talvensaari

Työpajassa esitellään kaksi menetelmää, joilla rantaroskaa voidaan havainnoida. Pientä roskaa, eli alle 2,5 millimetrin kokoisia kappaleita tutkitaan kerrallaan yhden hiekkaan rajatun neliömetrin alueelta. Hiekan pinnasta lapioidaan ohut kerros siivilään, johon pienet roskat jäävät talteen. Tämän jälkeen roskalle tehdään tiheyserottelu, jossa siivilän sisältö kaadetaan vedellä täytettyyn ämpäriin. Muovit kelluvat, kun muu aines painuu ämpärin pohjalle.

Vaikka pienen roskan havainnointi kosteasta hiekasta on paikoitellen haastavaa, partiolaisten tutkimuksissa hiekasta erottuu muun muassa styroksia, kalvomaista muovia, kuituja ja muovipellettejä. Ensisilmäyksellä siistiltä vaikuttaneelta rannalta on löytynyt Anna-Riina Mustosen mukaan ”huomattavan paljon” pieniä roskia.

”Tämä herättää ajattelemaan”, toteaa työpajaan osallistunut Anu Kiukkonen Veikkolan Eräveikoista ja Haltioista. Terhi Kanniainen Virkkalan Tulentekijöistä jatkaa:

”Helposti voisi ajatella, että ei meillä täällä Suomessa ole ongelmaa roskaantumisen kanssa. Tämä ei selkeästi pidä paikkaansa.”

Anu Kiukkonen ja Terhi Kanniainen.
Anu Kiukkonen ja Terhi Kanniainen tekemässä kansalaishavaintoja. Kuva: Niina Talvensaari

Isomman roskan, eli yli 2,5 millimetrin kokoisten kappaleiden havainnointi tapahtuu silmämääräisesti. Siinä missä pienet roskat kertyvät yleensä siihen kohtaan, johon aallot lyövät korkeimmillaan, suuremmat roskat olivat tällä kertaa kerääntyneet kallionkoloihin. Uimarantaa reunustavan kivimuurin koloista roskaa löytyykin: pullonkorkkeja, muovipussien osia, lasinsiruja.

Suomenlinnan Susisaaren uimarannalta löytyneitä roskia.
Suomenlinnan Susisaaren uimarannalta löytyneitä roskia. Kuva: Niina Talvensaari

Havaintoja käytetään tutkimuksessa

Suomenlinnan työpaja järjestettiin Suomen Partiolaisten ja Suomen ympäristökeskuksen yhteistyössä kokoaman kansalaishavainnoinnin ohjelmapaketin innoittamana. Ohjelmapaketti sisältää ohjeet roskaisuuden ja vedenlaadun havainnointiin sekä havaintojen raportointiin. Ohjelmapaketista löytyy myös havaintojen teemoihin sopivia leikkejä ja pelejä.

Roskahavaintojen tekoa Suomenlinnassa.
Kuva: Niina Talvensaari

Ohjelmapaketin avulla kuka tahansa voi ottaa kansalaishavaintojen tekemisen osaksi oman lippukunnan toimintaa esimerkiksi leireille ja retkille.

”Aloimme tietenkin heti pohtia, millaiselle porukalle havaintojen kerääminen sopisi. Havaintojen tekeminen oli yllättävän koukuttavaa puuhaa näin aikuisenkin näkökulmasta”, sanoo Terhi Kanniainen.

Partiolaisten keräämät ja raportoimat havainnot ovat arvokkaita Syken tutkimukselle. Niiden avulla koostetaan esimerkiksi ensimmäinen kansallinen arvio Suomen sisävesien roskaisuudesta.

“Oli ilo nähdä, että rannan tutkimukset innostivat partiolaisia ja monet halusivat ottaa ne osaksi lippukunnan toimintaa. Saimme arvokkaita lisäkehitysideoita ohjelmapakettiin ja olemmekin niistä jo osan toteuttaneet”, sanoo Anna-Riina Mustonen.

Tutustu kansalaishavainnoinnin ohjelmapakettiin

Pinnalla Elämykset

Viisi tärkeää faktaa adventtikalentereista

Partiolaisten vilkkain varainhankinta-aika lähestyy, kun adventtikalenterien myynti alkaa 15. lokakuuta. Niin pienet kuin isommatkin partiolaiset kävelevät pian adventtikalenterinippujen kanssa ympäri lähiöitä, kauppojen pihoja ja ostoskeskuksia. Partiosome ja muu viestintä täyttyy loka-marraskuussa adventtikalentereista, mutta mikä on tämä legendaarinen tuote ja miksi sitä oikeastaan pitää myydä?

Fakta 1

Kyseessähän on pitkä perinne. Suomalaiset partiotytöt toivat kalenteriperinteen Suomeen vuonna 1947 ja sen jälkeen partiolaisten adventtikalenteri on ilmestynyt joka vuosi. Tätä perinnettä ei ole tehty rikottavaksi.

Fakta 2

Adventtikalenterilla on ihan oma fanikunta, joka seuraa kalenterin omaa somea. Kalenteri ilahduttaa ihmisiä vuodesta toiseen ja sen yllätyksellisyys ihastuttaa monia. Kalenterit myös jäävät mieleen ja monet muistelevat edelleen eräänä vuonna kalenteriluukkuun eksynyttä yllätyskamelia. Tietyissä luukuissa on vuosittain samat aiheet, joita fanit odottavat näkevänsä.

Fakta 3

Kalenteri maksaa 10 euroa. Adventtikalenterien myyntituotto käytetään kokonaisuudessaan partiotoimintaan. Suuri osa tuotosta tulee suoraan omalle lippukunnalle. Onpa sitten keväällä upeaa nauttia vaikkapa kunnostetusta kolosta tai uudesta soutuveneestä, kun syksyllä on ensin kerätty tuottoja yhdessä koko lippukunnan voimin.

Kolme partiolaista kahden adventtikalenterin kanssa.
Kuva: Netta Hautamäki

Fakta 4

Seuraavan vuoden adventtikalenterin suunnitelmat laitetaan käyntiin jo ennen kuin edellisen kalenterin luukut on ehditty avata loppuun. Adventtikalenteri on kiistämättä yksi tärkeimpiä partiolaisten tuotteita. Se vaatii tarkkaa ja pitkäjänteistä suunnittelua ja kuvittajalla on tarkat ohjeet.

Fakta 5

Adventtikalenteri elää ajassa. Vaikka perinne on pitkä, adventtikalenteri ei ole jämähtänyt 40-luvulle. Myyntiä ja itse tuotetta kehitetään jatkuvasti. Viime vuosina kampanjaan ovat tulleet mukaan esimerkiksi kuunneltava tai luettava joulutarina sekä mahdollisuus myydä kalentereita maksupäätteiden avulla.

Lue lisää adventtikalenterista tai osta kalenteri 15.10. alkaen
Vinkit Pinnalla Näkökulmat

Partiosta saatu osaaminen näkyviin ja hyötykäyttöön Osaamiskiekon avulla

Tiesitkö, että partiossa opittuja asioita voi hyödyntää opintojen osana sekä toisella asteella että ammattikorkeakouluissa? Osaamiskiekon avulla voit saada partiossa opitut asiat hyötykäyttöön.

Opiskelijan kannattaa tarjota partiossa kerrytettyä osaamista tutkintonsa osaksi, sillä partiokoulutukset sisältävät paljon samoja teemoja kuin tutkintoon johtavat koulutukset. Osaamiskiekko.fi on digipalvelu, joka vertailee tekoälyn avulla partiokoulutusten ja tutkintoon johtavien koulutusten sisältöjä.

”Osaamiskiekon avulla opiskelija pystyy tutkimaan, mitä järjestöosaamista hän voisi hyödyntää opinnoissaan. Tekoäly etsii vastaavuuksia sadoista koulutuksista ja auttaa opiskelijaa hoksaamaan, miten hän voisi yhdistää partiossa opittuja taitoja opintoihinsa. Se motivoi ja kannustaa opiskelijaa, kun hänen osaamisensa tulee esille”, Suomen Partiolaisten asiantuntija ja Osaamiskeskus Kentaurin päällikkö Laura Kalervo kertoo.

Opiskelijoiden lisäksi hän kannustaa myös opettajia Osaamiskiekon käyttöön:

”Partiolainen opettaja voi käydä katsomassa Osaamiskiekosta opettamansa tutkinnon ja testata, mitä järjestökoulutuksia opiskelijat mahdollisesti tarjoavat osaksi opintojaan. Samalla opettaja voi vinkata opiskelijoille, millaisista partiokoulutuksista voisi olla hyötyä opintoihin.”

Laura Kalervo.
Suomen Partiolaisten asiantuntija ja Osaamiskeskus Kentaurin päällikkö Laura Kalervo kannustaa opiskelijoita käyttämään Osaamiskiekkoa, jotta harrastustoiminnassa kerrytetty osaaminen tulee näkyviin tutkintoon johtavissa koulutuksissa. Tällöin opinnoissa voi vapautua aikaa muille asioille. Kuva: Eeva Helle

Se motivoi ja kannustaa opiskelijaa, kun hänen osaamisensa tulee esille.

Osaamiskiekko toimii keskustelunavauksena

Kun opiskelija on saanut plakkariin todistuksen partiokoulutuksesta, on aika suunnata osoitteeseen osaamiskiekko.fi. Osaamiskiekon hakukoneen avulla opiskelija voi hakea yhtäläisyyksiä partiokoulutusten ja tutkintoon johtavien koulutusten välillä. Osumia voi etsiä joko tutkinnon tai vapaa-ajan kurssin perusteella.
Osaamiskiekon osuma kertoo ne tutkinnonosat, joissa on yhteneväisyyksiä partiokoulutusten kanssa. Hahmottamisessa auttavat avainsanat, jotka kertovat siitä, mitä sanoja tekoäly käytti löytäessään yhtenevyyden.

Kun opiskelija löytää linkin partiokoulutuksen ja tutkintoon johtavan koulutuksen välillä, hän voi tarjota partiokoulutusta opintojensa osaksi. Opiskelijan on sovittava korvaavuudesta aina yhdessä opettajan kanssa.

”Osaamiskiekon osuma on hyvä keskustelunavaus siitä, sopisiko partiokoulutus osaksi opiskelijan tutkintoa. Palvelu toimii ikään kuin hoksauttimena siitä, mitä yhteneväisyyksiä koulutuksilla on keskenään. On kuitenkin opettajan harkinnassa, tarvitseeko opiskelija koulutuksen lisäksi vielä lisänäyttöjä,” Laura Kalervo sanoo.

Palvelu toimii ikään kuin hoksauttimena siitä, mitä yhteneväisyyksiä koulutuksilla on keskenään.

Jatkossa osaaminen yhä laajemmin näkyviin

Nykymuotoinen Osaamiskiekko on ollut käytössä maaliskuusta 2023 lähtien, ja palvelua kehitetään jatkuvasti käyttäjiltä tulleen palautteen perusteella.

”Osaamiskiekossa on mahdollista peukuttaa osumia joko ylä- tai alapeukuin. Näistä kertyy meille tärkeää tietoa palvelun toimivuudesta. Tarkoitus on, että Osaamiskiekon osumat kehittyvät saadun palautteen pohjalta”, Laura Kalervo kertoo palautteenannon merkityksestä.

Tällä hetkellä Osaamiskiekosta löytyy kolmetoista partiokoulutusta, ja myöhemmin listaan tulee mukaan myös partion taitokoulutuksia, kuten kipparikurssi.

Järjestökoulutuksien lisäksi Osaamiskiekossa on myös muita vapaan sivistystyön kursseja. Tällöin saadaan esille myös kansalais- ja kansanopistojen, kesäyliopistojen sekä liikunnan koulutuskeskuksien tarjoamien kurssien tuottama osaaminen.

Kokeile Osaamiskiekkoa

Faktat: mikä Osaamiskiekko.fi?

  • Miksi opiskelisit sitä, minkä jo osaat? Asioita ei yleensä kannata opetella kahteen kertaan, joten opiskelijan kannattaa tarjota partiossa kerrytettyä osaamista tutkinnon osaksi.
  • Osaamiskiekko vertailee järjestökoulutusten ja tutkintoon johtavien koulutusten sisältöjä tekoälyn avulla. Data saadaan ePerusteista ja ammattikorkeakoulujen verkkosivuilta.
  • Osaamiskiekon avulla koulutussisältöjen vertailu on helppoa, ja tekoäly etsii vastaavuuksia sadoista koulutuksista.
  • Osaamiskiekon löytämiä osumia voi hyödyntää oppilaitoksissa tarjoamalla järjestökoulutusta osaksi tutkintoa.
  • Osaamiskiekko on maksuton palvelu kaikille käyttäjille. Kehittämistyön on rahoittanut opetus- ja kulttuuriministeriö. Osaamiskiekon on kehittänyt osaamiskeskus Kentauri.
  • Tutustu palveluun: osaamiskiekko.fi
Pinnalla Elämykset

Ikimuistoisella jamboreella keskiössä kohtaamiset

Etelä-Korean jamboreelaisia matkaan saatelleet ovat myöhemmin miettineet toivotustaan ”ikimuistoisesta jamboreesta”.

Vaikka jamboree nousi sekä kansallisessa että kansainvälisessä mediassa otsikoihin täysin ennakoimattomalla tavalla, vain harva jamboreelle osallistunut ajatellee jamboreen ollut negatiivisella tavalla ikimuistoinen kokemus.

Päinvastoin, kuten yksikin leiriläinen Jampostin kirjoittajalle kommentoi: ”Älä kirjoita sinne, että meillä olisi mitenkään liian mukavaa täällä väistötiloissa, muuten ne kotona luulee että uutiset ois ollut oikeassa ja meillä ois ollut jotenkin kamalaa siellä leirillä!”

Toisista huolehtimista paahtavan auringon alla

Historialliseksi kääntynyt leiri jouduttiin evakuoimaan oikeastaan juuri siinä vaiheessa, kun leirielämä oli alkanut sujumaan. Korealaisilla oli leirin järjestämisessä myös roima annos huonoa tuuria, sillä evakuoinnin aiheuttanut taifuuni oli ensimmäinen koko niemimaan yli pyyhkäissyt hirmumyrsky vuosikymmeniin. Ennen taifuunia leiriorganisaatiota oli koetellut myös maailmanlaajuinen pandemia, joka jäädytti leirijärjestelyt kokonaiseksi vuodeksi.

Leiriorganisaation kohtaamat haasteet kieltämättä näkyivät leirillä esimerkiksi puutteellisena infrastruktuurina, mutta leiriläisiä alkuleirin haasteet eivät haitanneet ja lähes poikkeuksetta he keksivät enemmän kohokohtia leirin ajalta kuin mahdollisia heikkoja hetkiä.

Suomen joukkuelaiset myös huolehtivat toisistaan paahtavan auringon alla – mieleen on jäänyt etenkin yhden leiriläisen kommentti kotiväen huolestuttamisesta: ”Ajattele miten sun äitikin huolestuu jos et juo tarpeeksi, viimeisenä me nyt äidit halutaan huolestuttaa! Tai oikeastaan huolestuneet isoäidit taitaa olla vielä pahempi.”

Suomen osasto leirialueella.
Kuva: Lotta Yli-Hukkala-Siira

Tai oikeastaan huolestuneet isoäidit taitaa olla vielä pahempi.

Kaiken keskiössä muut ihmiset

Jamboreella arki muodostuu erilaisten aktiviteettien ympärille. Aktiviteetteihin voi päästä osallistumaan joko leirialueella (on-site) tai leirialueen ulkopuolella (off-site). Sääolosuhteiden vuoksi etenkin erilaiset vesiaktiviteetit nousivat suureen suosioon, joita onneksi tarjottiinkin sekä leirialueella että sen ulkopuolella. Muita aktiviteetteja olivat esimerkiksi museovierailut, korealaiseen käsityöperinteeseen tutustuminen, tanssiminen, 3D-kynällä piirtäminen, askarteleminen, korealaiseen musiikkiin tutustuminen ja ostoskeskusvierailut.

Aktiviteettien runsaasta määrästä huolimatta leiriläiset itse nimesivät leirin parhaaksi asiaksi lähes poikkeuksetta muut ihmiset. Jamboree kokoaa ihmisiä yhteen maailman jokaisesta kolkasta ja lähes jokaisesta maasta, ja monelle leiri olikin ainutlaatuinen tilaisuus saada ulkomaalaisia Instagram-seuraajia ja joskus jopa pitkän matkan seurustelukumppaneita. Leirillä myös swopattiin eli vaihdettiin omia tavaroita ahkerasti, etenkin Suomen joukkueen siniset Kånken-reput menivät kuin kuumille kiville – joku taisi tehdä jopa meemin, jossa leirin kuumimmaksi valuutaksi nimettiin Suomen joukkueen reppu sekä palletit, joita leiriä edeltäneiden rankkasateiden vuoksi kasattiin telttojen alle.

Leirillä pelattiin myös mölkkyä.
Kuva: Lotta Yli-Hukkala-Siira

Leiriläiset itse nimesivät leirin parhaaksi asiaksi lähes poikkeuksetta muut ihmiset.

Eteläkorealaista kaupunkielämää.
Kuva: Lotta Yli-Hukkala-Siira

Leiriläiset toki hitsautuivat myös oman leirilippukuntansa kanssa tiiviisti yhteen. Leirilippukunnissa vierailleen mieleen parhaiten ovat jääneet tarinat siitä, miten lippukunta on jaettu vartioihin LitsLäts, JVP eli jätevesipuhdistamo, Räpäskä ja TYKKY, mölkyn askarteleminen bambusta, tuntien makoilut ystävyydensolmussa (ystävyydensolmussa maataan pää kaverin vatsalla, niin että makaavat kaverukset muodostavat ympyrän), filosofinen keskustelu siitä pitäisikö oman toiveen kirjoittamisessa toivoa maailman rauhaa vai puhtaita vessoja (nuorten lopullinen näkemys oli, että puhtaat vessat takaisivat myös maailman rauhan), leirilippukuntajohtaja Pasin liittyminen Instagramiin leirin aikana.

Leiriläiset toki hitsautuivat myös oman leirilippukuntansa kanssa tiiviisti yhteen.

Katseet kohti seuraavaa jamboreeta

Vaikka leirillä kohdattiin suuriakin haasteita, jamboreeta muistelee silti syksyn illoissa lämmöllä. Haastavista olosuhteista huolimatta jamboreella solmittiin uusia kaveri- ja ystävyyssuhteita, naurettiin ja opittiin muista kulttuureista.

Seuraavaa maailmanjamboreeta (vuonna 2027 Puolassa) odotellessa voikin jo vahingosta viisastuneena aloittaa puolan opinnot, sillä oletettavasti yksi suurimmista kulttuuriopeista oli, ettei englanti tosiaankaan ole täysin yleismaailmallinen kieli, jota kaikki maailmassa osaisivat.

Eikä kukaan ainakaan leireissä vierailleelle tunnustanut, ettei enää missään nimessä lähtisi jamboreelle uudestaan, vaan Puola houkutteli leiriläisiä joko ISTeinä tai leirilippukunnanjohtajina jo Korean auringon alla.

Auringonlasku Etelä-Koreassa.
Kuva: Lotta Yli-Hukkala-Siira