Pinnalla

Pinkkipartio haluaa ottaa kaikki mukaan tasa-arvoisina: “Kaapissa on ahdasta olla, myös partiossa”

Millä tavoin 15.1.2017 perustettu Pinkkipartio ry on lisännyt sukupuolen ja seksuaalisen suuntautumisen moninaisuuden näkyvyyttä partiossa? Partiomedia haastatteli homo- ja transfobian vastaisen päivän alla Pinkkipartion aktiiveja Veera Hatakkaa, Käpy Tyrmiä ja Tiia Venerantaa. Päivää vietetään 17.5.

Viimeisen kahden ja puolen vuoden aikana Pinkkipartiota on pyydetty järjestämään ohjelmaa partiotapahtumiin niin paljon, että yhdistyksen toimintakalenteri on täyttynyt jo niistä. Lisäksi aktiiveja työllistää myös erilaiset kommenttipyynnöt.

− Meidän kommenttejamme pyydetään erilaisiin partiotoimintaan liittyviin kysymyksiin, ja se on osoitus siitä, että Pinkkipartion olemassaolo itsessään on jo tuonut jotain uutta partioon. Keskustelu ja erilaisten virheellisten käsitysten oikominen on tärkeää, summaa yhdistyksen hallituksessa toimiva Tiia Veneranta.

Haastavinta moninaisuustyössä on saada ne ihmiset, jotka eivät ole erityisen kiinnostuneita moninaisuusasioista, ymmärtämään ymmärryksen lisääntymisen tärkeys.

Pinkkipartion perustamisen ansiosta sukupuolen ja seksuaalisen suuntautumisen moninaisuuden huomioiminen otetaan vakavammin koko järjestön tasolla, eikä sitä unohdeta kaiken muun moninaisuustyön rinnalta.

Pinkkipartion puheenjohtaja Veera Hatakalla on kaulassaan Pinkkipartion huivi.
Pinkkipartion puheenjohtaja Veera Hatakalla on kaulassaan Pinkkipartion huivi. Kuva: Arto Alho

− Uskon, että tämä on osaltaan Pinkkipartio ry:n perustamisen ansiota. Olemme olleet vaikuttamassa myös Suomen Partiolaisten kansainvälisen toiminnan linjaukseen. Erityisen hienoa on, että linjauksessa puhutaan eri sukupuolista molempien sukupuolten sijaan, puheenjohtaja Veera Hatakka iloitsee.

− Sukupuoli- ja seksuaalivähemmistöt on tehty näkyvämmiksi Pinkkipartion kautta. Näin ollen myös lippukunnissa ja piireissä on herätty moninaisuuteen. Meitä pyydetään paljon leireille näkymään ja meiltä kysytään mielipiteitä ohjelmien toteutukseen. Moni on sanonut, että tiedolle on tilausta ja teemme arvokasta työtä. Kaapissa on ahdasta olla myös partiossa, pohtii Pinkkipartion varapuheenjohtaja Käpy Tyrmi.

Konkreettinen asia, mitä Pinkkipartio on saanut aikaiseksi, on leiri- ja tapahtumafasiliteettien kehittäminen siten, että mahdollisimman monella henkilöllä olisi mahdollisuus osallistua tapahtumiin. Erityisesti pesu- ja nukkumistilat saattavat olla kynnyksenä osallistumiselle.

− Haluaisin, että lippukunnissa ja piireissä aidosti pohdittaisiin, olemmeko valmiit ottamaan kaikki ihmiset vastaan tasa-arvoisina vai emme, Tyrmi haastaa.

Partion halutaan kuuluvan kaikille

Vuonna 2018 partio oli mukana vaatimassa translain uudistamista ja näin välitti myös partion ulkopuolelle viestin siitä, että asia on partiolaisten mielestä tärkeä. Translakikampanjaan sitoutui lähes 50 vaikuttajatahoa, muun muassa hallituspuolueiden opiskelija- ja nuorisojärjestöjä. Vaikuttajatahot ottivat laajasti kantaa translain uudistamiseksi kampanjan tavoitteiden mukaisesti, joita olivat itsemääräämisoikeus juridisessa sukupuolen vahvistamisessa, myös alle 18-vuotiaille ja ilman vaatimusta lisääntymiskyvyttömyydestä.

Tiia naamiossa
Tiia Venerannan mielestä Pinkkipartion olemassaolo itsessään on jo tuonut jotain uutta partioon.

− Jo se, että partio osoitti tukensa, oli upeaa! Aloite tuli ilmeisesti partiolaisten hallitukselta, mikä kertoo, että asenneilmapiiri on valmis siihen, että partio voi ottaa tällaisiin asioihin kantaa. Siitä tulee olo, että partiossa on hyvä olla vähemmistön edustajana, iloitsee Veneranta.

− Tämä oli iso arvolinjaus siitä, että partion tulisi oikeasti kuulua kaikille, Tyrmi kommentoi.

Partion sisällä kampanjaan osallistumisesta keskusteltiin lähinnä Facebook-ryhmä HC-partiolaisissa. Keskustelu oli kannustavaa, mutta osa keskusteli aiheesta kärjistetysti.

− Kirjoitin keskusteluun Pinkkipartio ry:n puheenjohtajan ominaisuudessa vähän pidemmän kommentin, jossa muistutin ihmisiä, että keskustelun kohteena ovat ihan oikeat ihmiset, Hatakka kertoo.

− Haastavinta moninaisuustyössä on saada ne ihmiset, jotka eivät ole erityisen kiinnostuneita moninaisuusasioista, ymmärtämään ymmärryksen lisääntymisen tärkeys.

Partiossa on hyvä olla vähemmistön edustajana. 

− HC-partiolaisten keskusteluissa ihmisten ajatusmallit ovat saaneet tuuletusta. Esimerkiksi keskustelussa partiotaitokisoihin liittyen oli hienoja oivalluksen hetkiä sellaisilla henkilöillä, joita itseään asia ei kosketa. On iso voitto, jos asioista voi puhua niiden omilla nimillä ilman häpeilyä. Se lisää moninaisuutta ja avoimuutta, kun yhä useammalle tulee sellainen olo, että mä kuulun joukkoon, vaikka omassa lippukunnassa asioissa olisikin vielä tekemistä, summaa Veneranta.

Haaste meistä jokaiselle!

− Haluan haastaa jokaisen tarkastelemaan omia etuoikeuksiaan ja tarkastelemaan maailmaa erilaisten ihmisten näkökulmasta! Vähemmistöjen edustajat nähdään usein stereotypioiden kautta, mikä estää joskus näkemästä yksilöä. Haastan kaikki siis myös kyseenalaistamaan stereotypioita ja pitämään mielessä, että jokaisen ihmisen identiteetti muodostuu hyvin monesta eri asiasta, Hatakka heittää haasteen kaikille Partiomedian lukijoille.

Partiolaisia Pridessa
Partiolaisia Pride-päivänä. Kuva: Tintti Parviainen

Kansainvälinen homo- ja transfobian vastainen päivä (engl. International Day Against Homophobia and Transphobia, IDAHO) on 17. toukokuuta järjestettävä kansainvälinen vuosipäivä. Teemapäivää vietettiin ensimmäisen kerran vuonna 2005. Päivän tavoitteena on kiinnittää huomiota seksuaali- ja sukupuolivähemmistöjen kohtaamaan syrjintään.

Partion tasa-arvo ja yhdenvertaisuussuunnitelman löydät täältä.

POIMINTA SP:N KANSAINVÄLISEN TOIMINNAN LINJAUKSESTA 

SP-FS pitää tärkeänä kaikkien ihmisten yhdenvertaisuutta ja mahdollisuuksia toimia partiossa sukupuolesta, etnisestä tai kulttuurisesta taustasta, kielestä, sukupuoli-identiteetistä tai sukupuolen ilmaisusta, seksuaalisesta suuntautumisesta, uskonnosta, vakaumuksesta tai toimintakyvystä riippumatta. Kansainvälisessä työssä niin maailmanjärjestöissä kuin niiden ulkopuolella SP-FS haluaa edistää sukupuolien välistä tasa-arvoa sekä korostaa eri sukupuolien roolia tasa-arvotyössä. Globaalista näkökulmasta tarkasteltuna on perusteltua kiinnittää erityistä huomiota tyttöjen ja naisten aseman parantamiseen. " 

MIKÄ PINKKIPARTIO RY? 

  • Pinkkipartio ry:n tarkoituksena on edistää tasa-arvoista partiotoimintaa riippumatta ihmisten seksuaalisesta suuntautumisesta, sukupuoli-identiteetistä tai sukupuolen ilmaisusta. 
  • Päämääränä on, että seksuaali- ja sukupuolivähemmistöihin kuuluvat ihmiset  
    voivat olla mukana partiotoiminnassa avoimesti omana itsenään. 
  • Yhdistys toimii partiokasvatuksen keinoin järjestämällä tapaamisia, koulutusta, yleisötilaisuuksia ja muita vastaavia tapahtumia. 
  • Tavoitteen on tukea seksuaalisen ja sukupuolisen moninaisuuden huomiointia partio-ohjelman toteuttamisessa sekä muussa partiotoiminnassa. 
  • Perustettu 15.1.2017. 

Lisätietoa Pinkkipartiosta 

Ihmiset

Selviytyjien voittaja Miska Haakana: “Kokemus oli henkisesti rankka”

Tubetähti Miska Haakana nukkui entisenä partiolaisena viidakossa kuin tukki.

Partio

Miska Haakana ei tarkalleen muista, miksi lopetti partion vuosia sitten, mutta hän muistelee sen johtuneen siitä, että elämä muuttui kerralla niin paljon, ettei enää yksinkertaisesti ollut aikaa käydä partiossa.

– Monesti olen kyllä miettinyt, pitäisikö palata, partiossa oli kuitenkin niin hauskaa. Järjestetäänhän esimerkiksi kaikenlaisia leirejä, joille voisi osallistua. Tällä hetkellä sille ei vain yksinkertaisesti ole aikaa, Haakana kertoo.

Haakanan lippukunta oli Järvenpään Metsänkävijät. Hänen partiouransa kesti neljästä viiteen vuotta, mutta jo sinäkin aikana hän kokee oppineensa paljon taitoja, joita käyttää jokapäiväisessä elämässään.

– Esimerkiksi ruuan laittamisesta metsässä pidin kovasti, ja se on vaikuttanut siihen, että pidän kokkaamisesta edelleen. Lempiruokiani valmistaa olivat esimerkiksi italianpata ja nokkosletut. Nokkoslettujen kanssa meillä oli kisa siitä, kuka uskaltaisi poimia nokkosia paljain käsin. Minä totta kai uskalsin. Taidan olla vähän yllytyshullu, Haakana naurahtaa.

Parhaat partiomuistonsa Haakana on saanut erilaisilta partioleireiltä. Hän aloitti partion yhdessä kaveriensa kanssa, joista osaan pitää edelleen yhteyttä, vaikka jokainen tekee nykyään vähän omia juttujaan.

Kaverien kanssa Haakana on myös esimerkiksi eksynyt.

– Eräällä talvileirillä piti jäljentää kartta ja se tehtävä osui minulle, vaikka faktahan on, että olen aivan surkea suunnistamaan. Piirsin siihen karttaan vain muutaman tien ja hymynaaman, mutta koska kaverini luulivat, että hymynaama oli osa karttaa, eksyimme ja tulimme leiriin pari tuntia muita myöhemmin.

Selviytyjät

Haakana voitti Selviytyjät Suomi -ohjelman, jota on esitetty televisiossa keväällä 2019. Hän on itse tiennyt voitosta jo vuoden päivät, mutta ajatusta on vieläkin välillä hankala sisäistää.

– Kyllähän se tosi hyvältä tuntuu. Monet yrittivät vuoden kuluessa ja varsinkin ohjelmaa esitettäessä kysellä tietoja lopputuloksesta, ja nyt siitä saa sitten viimein puhua kunnolla.

Vaikka Haakanaa alussa hieman epäilytti ohjelmaan lähteminen, ei päätöstä tarvinnut miettiä vuorokautta pidempään.

– Toki se vähän jännitti, koska normaalisti en omilla videoillani jaa mitään henkilökohtaista ja tässä ohjelmassa tunteet ovat pinnassa. Mietin kuitenkin, että no miksi ei.

Miska Haakana voitti Selviytyjät Suomen ja sai voitostaan 30 000 euron palkinnon. Haakana voitti aiemmin pudonneiden kilpailijoiden äänestyksessä toiseksi tulleen Kim Heroldin ylivoimaisesti. Kuva: Lars Johnson / Nelonen Media

Päätös oli oikea, sillä Haakana kuvailee aikaansa Selviytyjissä mielenkiintoiseksi ja erilaiseksi kokemukseksi, jonka haluaisi mielellään kokea uudelleen.  Viidakossa positiiviset tunteet tuntuivat maailman parhailta ja vastoinkäymiset taas tuntuivat välillä romahduttavan maailman.

– Parasta oli se, kuinka mieli tyhjeni täysin. Kertaakaan koko kokemuksen aikana ei esimerkiksi tullut halua katsoa puhelinta. Stressi siinä lähti. Kokemus tosin oli välillä myös henkisesti rankka, kun joka päivä joutui olemaan niin paljon oman mielensä kanssa, Haakana muistelee.

Selviytyjien voittaja palkittiin 30 000 euron palkinnolla. Rahojen käyttökohdetta Haakanalla on ollut aikaa miettiä jo pitkään, sillä hän saa ne käsiinsä vasta nyt, kun ohjelma on päättynyt.

– Haluan antaa ainakin osan rahoista hyväntekeväisyyteen, luultavasti Syöpäsäätiölle. Osan rahoista käytän myös ehkä siihen, että saan tehtyä katsojilleni jotain kivaa, hän pohdiskelee.

Haakana kertoi Selviytyjissä muille kisailijoille, että hänen äitinsä oli kuollut syöpään Haakanan ollessa 12-vuotias.

Haakana kokee partiotaustansa helpottaneen ajoittain rankkaa kokemusta. Hän on jo partiossa tottunut liikkumaan metsässä ja tekemään asioita leirissä. Luonto ja metsä ovat aina olleet häntä lähellä.

– Selviytyjissä auttoi myös, että olin tottunut nukkumaan ohuilla patjoilla, joten kertaakaan en ohjelman aikana nukkunut huonosti. Nukahdin aina, kun aurinko laski ja heräsin, kun aurinko nousi.

Youtube

Haakana aloitti videoiden tekemisen Youtubeen vuonna 2010. Hän oli silloin harrastanut jo monta vuotta teatteria ja koki päänsä olevan täynnä ideoita, joita halusi päästä toteuttamaan. Työkseen hän on tehnyt videoita nyt kolmen vuoden ajan.

– Mikään niistä vuoden 2010 videoista ei kyllä enää ole Youtubessa, mistä olen sisimmässäni aika iloinen, sillä ne olivat kieltämättä aika huonoja. Alkuaikoina minulla oli sellainen periaate, että käytän rekvisiittana vain sitä, mitä löydän kotoani. Nykyään videot sen sijaan ovat melkoisia produktioita, Haakana kertoo.

Lähes kokopäiväisen tubettamisen lisäksi Haakana tekee paljon muita hommia, kuten juontaa tapahtumia ja käsikirjoittaa erilaisia nettituotantoja. Vuonna 2018 hän myös näytteli Hölmö nuori sydän -elokuvassa. Haakana uskookin, että jos ei saisi tehdä työkseen videoita, hän haluaisi opiskella näyttelijäksi.

– On kivaa tehdä sellaista, mistä itse pitää. Ei tule tylsää hetkeä, kun koko ajan on jotain uutta ja luovaa tekemistä. Toki vapaa-ajalle ei ole paljoa aikaa, mutta jos haluan lomailla, lähden vaikka mökille.

Tubettamisen ansiosta Haakana on päässyt tekemään paljon asioita, joista ei olisi aikaisemmin uskaltanut unelmoida. Pari vuotta sitten hän hyppäsi videota varten laskuvarjohypyn, ruokavideoillaan hän on taas esimerkiksi syönyt ötököitä.

– Parasta videoiden teossa on se, kun pääsee tekemään asioita, joita ei muuten tekisi. Minulla on tämän kanssa vähän sellainen periaate, että kaikkea on kokeiltava, koska miksi ei, Haakana toteaa.

Miska Haakana, 22 

  • Helsinkiläinen tubettaja  ja näyttelijä 
  • Voitti Selviytyjät Suomi -ohjelman toisen kauden
  • Entinen lippukunta Järvenpään Metsänkävijät 
  • Vapaa-ajalla mökkeilee ja pitää metsässä samoilusta

 

 

Näkökulmat

Kolumni: Johtajatulet, muillekin kuin partiolaisille – mutta miksi?

”Partiolaiset saavat Johtajatulista alennuksen” – pitäisikö pöyristyä? Johtajatulethan on partiotapahtuma! On, mutta samalla se on partiotapahtuma, jonne voi tulla, vaikkei partioon kuuluisikaan. Mikä on kaiken takana? Ja miten temppu tehdään?

Edellisillä Johtajatulilla kaulassa roikkuvaan huiviin tottumattomia osallistujia oli noin 100. Parintuhannen osallistujan joukossa he olivat pieni joukko. Tänä vuonna määrä halutaan nostaa peräti 800:aan.

800 partiokokemattoman saaminen Evolle elokuun viimeisenä viikonloppuna on kova tavoite. Siihen tarvitaan sinun apuasi. Paitsi, että tulet paikalle itse, kannattaa viimeistään nyt maanitella mukaan se kaveri, joka on aina kiikkunut kiinnostuksen rajamailla, mutta keikahtanut aina verukkeisiin vedoten muihin puuhiin, kun sinä olet laittanut huivin kaulaan ja hipsinyt metsään.

Tässä on itse asiassa tuhannen taalan paikka näyttää ystävällesi, mistä partiossa on kysymys. On syvällisiä pohdintoja, suurtapahtuman elämyksiä ja tietysti perinteistä metsäilyä. Johtajatulet on erittäin matalan kynnyksen partioreissu, jossa perusjärjestelyt toimivat sutjakkaasti.

Johtajatulien päämääränä on antaa eväitä parempaan johtajuuteen. Miksei niitä samoja eväitä voisi antaa myös muille kuin partiolaisille? Jos ihmiset Suomessa oppivat kautta linjan paremmiksi johtajiksi, lienee se kaikin puolin kannatettava kehityssuunta, eikö totta? On oikeastaan aika kunniakasta olla tarjoamassa sitä mahdollisuutta kaikille, jotka haluavat mahdollisuuteen tarttua. Oppiminen on tietysti vastavuoroista: Johtajatulien reilun parinkymmenen hengen työpajoissa olemme kaikki samanlaisia osallistujia taustastamme riippumatta. Silloin yleensä löytyy erilaisia näkökulmia.

Partion ääneen lausuttuihin tavoitteisiin kuuluu olla arvopohjaisen johtajuuden asiantuntija Suomessa. Sellainen ei onnistu, jos arvopohjailee ja johtelee vain keskenään. On avauduttava myös muille, käytävä vuoropuhelua. Siten tullaan varteenotettavaksi tahoksi. Johtajatulet on yhteiskunnallisen vuoropuhelun käymiseen aivan oivallinen tilaisuus – se kerää parituhatta aikuista partiolaista ympäri Suomen samaan paikkaan kovatasoisen ohjelman ääreen.

Johtajatulilla ei tähdätä siihen, että kaikki osallistujat liittyvät heti seuraavana arkimaanantaina partioon. Ei, ennemmin kyse on siitä, että ovemme ovat avoinna kaikille tulla ja oppia sekä opettaa myös meitä. Tämän voi tehdä houkutuskohteina oleville ystävilleen selväksi jo heti alussa. He pohtivat nimittäin kuitenkin, että ketunhäntä niillä on kainalossa ja järjestön jäseniksi yrittävät huijata. Eihän siitä tietysti haittaakaan ole, jos viikonlopun perusteella kipinä syttyy ja huivia tekee mieli sovitella kaulaansa myös vakituisemmin, mutta se ei suinkaan ole ensisijainen tavoite.

Onko Johtajatulet sitten tosi erilainen aiempiin vuosiin verrattuna? Tai siis suomeksi kysyttynä: pitääkö olla huolissaan? Ei pidä. Johtajatulet on edelleen partiotapahtuma – se on vain avoin muillekin kuin partiolaisille. Johtajatulet pitää edelleen sisällään timangisinta johtajahuoltoa, mitä Suomen Partiolaisilla on tarjolla.

Elokuun viimeisenä viikonloppuna Evolle voi tulla niin, ettei tarvitse itse järjestää mitään sen kummemmin. Voi olla ihan reilusti osallistuja, eikä ainaisessa vetovastuussa. Siellä tapaa muita partiojohtajia eri puolilta Suomea ja voi ottaa viikonlopun juuri niin rennosti kuin haluaa. Kaffet, puhuja vai päikkärit? Ehkä puhuja ja sitten palju, hemmotteluhoitoa ja kuutamomelonta päälle? Sinä päätät. Jos puhujakattaus ja työpajat eivät innosta, on täysin hyväksyttävää keskittyä kaikkeen muuhun.

Mutta palataanpa vielä siihen, mitä sinä voit tehdä, jotta Johtajatulista tulisi entistä laajempi tapahtuma. Kun olet päättänyt osallistua, kerro siitä muille. Voit esimerkiksi kertoa asiasta sosiaalisessa mediassa tai ihan sillä tavalla klassisesti kasvokkain, tiedättehän. Kahvia voi ottaa rekvisiitaksi, pullaakin.

Töissäkin voit kertoa asiasta kollegoillesi – ole oman elämäsi matkasaarnaaja! Jos oikein hurjaannut, niin pidä esitelmä, täältä saat valmiit diat ja kuvat someen. On tietenkin ironista, että tapahtuma, joka mainostaa itseään powerpointittomuudellaan, kertoo itsestään powerpoint-dioilla. Olkoot se täydellisyyden kruunaava kauneusvirhe muotovaliomme kasvoilla. Missä muualla Suomessa on tähän hintaan tarjolla viikonlopun verran fiksua ja kehittävää ohjelmaa leivottuna elämyksiin taivasalla?

Lisätietoa ja ilmoittautuminen: johtajatulet.fi

Kirjoittaja tekee Johtajatulien viestintää ja markkinointia.

Näkökulmat

Partiosta halutaan kaikille avointa – peruskirjan uudistustyö meneillään

Peruskirjan uudis­ta­mi­sella pyritään sanoittamaan partion arvot ymmärrettävästi. Myös parti­o­lu­pausta, kasvatustavoitteita ja partiomenetelmää aiotaan päivittää. Jäsenistölle lähetettiin aiheesta viimeinen kysely,  vastausaikaa on 28.4.2019 saakka. Vastaa ja vaikuta!

Partiossa käytiin vuosien 2017-2018 aikana arvokeskustelua, jonka pohjalta syntyi tarve uudelleensanoittaa partion arvopohjaa. Syksyn 2018 Suomen Partiolaisten jäsenkokous päätti partion peruskirjan päivittämisestä. Kevään aikana järjestettiin kymmenen työpajaa, joissa yli 300 partionuorta ja -aikuista pohti, miten jäsenkokouksen tavoitteet peruskirjan uudistamiselle parhaiten toteutettaisiin uudessa peruskirjassa.

− Työpajat saivat kiitosta siitä, että niissä päästiin konkreettisesti kehittämään peruskirjan tekstejä ja ongelmakohtia rakentavan keskustelun hengessä. Vaikka lähtökohtaisesti moni oletti teeman olevan jopa haastava ja mielipiteitä jakava, lopulta ryhmät eri työpajoissa ympäri Suomen päätyivät kuitenkin hyvin samakaltaisiin peruskirjan korjausehdotuksiin ja partiolupauksiin, kertoo työpajoja vetänyt Susanne Nylund.

Työpajat saivat kiitosta siitä, että niissä päästiin konkreettisesti kehittämään peruskirjan tekstejä ja ongelmakohtia rakentavan keskustelun hengessä.

Seuraavaksi jäsenistön mielipidettä partiolupaukseen ja peruskirjaan kysytään digitaalisella kyselyllä. Kysely lähetettiin yli 15-vuotiaille sähköpostitse 15.4. ja vastausaikaa on kaksi viikkoa, 28.4. saakka.

Peruskirjatyöpaja partion kevätpäivillä Espoossa. Kuva: Jaana Hopeakoski

Kevään 2019 aikana partion arvot kirjoitetaan auki

Kevään ai­ka­na on ta­voit­tee­na sa­noit­taa par­ti­on ar­vot en­tis­tä ym­mär­ret­tä­väm­min ja päi­vit­tää par­ti­on kas­va­tus­ta­voit­tei­den si­säl­tö­jä. Työtä tekee avoimella haulla valittu kymmenhenkinen peruskirjatyöryhmä partiolaisten puheenjohtajan Maria ”Hilla” Ruoholan johdolla. Uusi peruskirja hyväksytään jäsenkokouksessa loppusyksystä 2020.

Partiossa halutaan huomioida monikulttuurisuus ja globaali oikeudenmukaisuus myös peruskirjatasolla. Satavuotiaan nuorten liikkeen on pysyttävä ajassa ja muuttuvassa yhteiskunnassa kiinni. Keskeinen tavoite peruskirjauudistuksessa on partion avoimuuden ja moninaisuuden lisääminen.

Työpajassa Uudenmaan Partiopiirissä

Partiolla on yhteistyösopimus Suomen evankelis-luterilaisen ja Suomen ortodoksisen kirkon kanssa. Noin 80 prosenttia paikallislippukunnista tekee yhteistyötä seurakunnan kanssa. Partiolupaus ai­otaan kuitenkin päi­vit­tää si­ten, et­tä par­ti­o­lai­sil­la on ha­lu­tes­saan mah­dol­li­suus an­taa lu­paus, jos­sa ei vii­ta­ta suo­raan us­kon­toon. Partion pitää voida olla harrastusvaihtoehto myös ei-uskonnollisille.

− Työpajakierros osoitti sen, että partiolaisia yhdistää useampi asia kuin erottaa. Partion suuri vahvuus on sen moninainen joukko – partio on harrastus, joka tuo yhteen ihmisiä eri lähtökohdista ja kulttuureista, mutta jota yhdistää vahvat partioihanteet ja –arvot, Nylund summaa.

Työpajakierros osoitti sen, että partiolaisia yhdistää useampi asia kuin erottaa.

Vaik­ka us­kon­non roo­lia tar­kas­tel­laan nyt par­ti­o­toi­min­nan pii­ris­sä uu­sin sil­min, ei par­ti­o­lii­ke ole hyl­kää­mäs­sä hen­gel­li­syyt­tä. Lippukunnilla on edelleen mahdollisuus tehdä omat taustayhteisösopimuksensa ja evankelis-luterilainen kirkko on jatkossakin partion tärkeä yhteistyökumppani. On myös sellaisia lippukuntia, joiden taustalla on vanhempainyhdistys tai muu ei-uskonnollinen taho, kuten esimerkiksi Lions. Jatkossa partiossa pyritään selvemmin kertomaan, milloin lippukunnan taustayhteisönä on uskonnollinen taho ja miten se käytännössä näkyy lippukunnan toiminnassa. Tämä on yksi osa partion avoimuutta ja luottamussuhdetta partiolaisten vanhempiin.

Työpajoista sanottua:

”Todella hyvä ja kiva ilmapiiri. Oli myös hyvä huomata, että oltiin samalla tasolla asioista keskustellessa.” 

  ”Yksi maailma - Yksi lupaus” 

Jättebra workshop och gillade mycket att ha genomgång om respektfull diskussion. 

“Hyvä, että tähän työhön kerätään ajatuksia ja mielipiteitä laajalla otannalla.” 

”Aihe on supermielenkiintoinen ja tärkeä, koska maailma muuttuu, eikä me partiolaiset voida jäädä vain junnaamaan menneisyyteen, vaikka sitäkin pitää kunnioittaa!” 

”Olen täysin sanaton työpajan toimivuudesta. Alkuinfo, ohjeistus, tuki sekä loppukeskustelu saivat minut tuntemaan, että minua on kuultu ja toiveeni oikeasti on merkityksellinen ja se vaikuttaa tulevaisuuteen.” 

”Tosi luottamuksellisen ilmapiirin onnistuitte rakentamaan, alkuohjeistus (kunnioittava dialogi jne.) hyvä ja tarpeellinen, kiitos!” 

”Kiitos uusia näkökulmia avaavasta työpajasta!” 

”Alkuun vähän skeptinen suhtautuminen suli täysin. Tää oli todella jees!” 

 

Lisätiedot: Maria “Hilla” Ruohola, maria.ruohola@partio.fi

Tietoa peruskirjan uudistamisesta löydät partio.fi/arvokeskustelu-sivuilta.

Ihmiset

Partiossa yllätti, että se on paljon muutakin kuin luonnossa olemista

Perhepartiotoiminta toi Tommi Loukian mukaan partioon viisi vuotta sitten. Retkeilyä, ulkoilua ja vaeltamista harrastanut Tommi yllättyi partion monipuolisuudesta. Mäntsälän Metsäkävyissä akelana toimiminen on hyvää vastapainoa työlle.

Loukian perheenjäsenet ovat luontoihmisiä sanan varsinaisessa merkityksessä. Lapsille partio tarjoaa mahdollisuuden oppia luonnosta lisää hauskalla tavalla vaikka luonnossa liikkuminen onkin ennestään tuttua.

− Lähdin partioon yhdessä omien lasteni kanssa. Aloitimme perhepartiossa mutta nyt olen

Tommi Loukia joen rannalla
Luonto, retkeily ja ulkoilu olivat Tommin harrastuksia jo ennen partiota.

vetänyt kolmen vuoden ajan sudenpentulaumaa. Ryhmän lasten kasvua on ollut hieno seurata, sillä partiossa ujot saavat rohkeutta tehdä asioita, kun he ovat osana ryhmää. Lauman ohjaamisessa hienoa on se, että pystyy jakamaan tietoa ja omaa osaamistaan, mutta koko ajan oppii myös muilta aikuisilta ja saa uusia näkemyksiä, Tommi Loukia kertoo.

Partio kiinnosti Tommia lapsena, mutta hän ei silloin lähtenyt harrastukseen mukaan. Perhepartion retkillä hän oppi partion toimintatapoja ja tutustui muihin samanhenkisiin aikuisiin. Kun esikoinen tuli sudenpentuikään, oli luonnollista lähteä ryhmän johtajaksi varmistamaan, että ryhmä pääsi aloittamaan. Tulevana syksynä poika ja isä siirtyvät jo seuraavaan ikäkauteen, seikkailijaksi ja seikkailijoiden johtajaksi eli sammoksi.

−Tällä hetkellä käyn partiojohtajan peruskoulutusta. Kurssi on todella lähellä yleistä johtajakoulutusta – samoja asioita joutuu huomioimaan niin lauman kuin yrityksen johtamisessa. Partio on hyvää vastapainoa työlle, siellä ei tule koodaus mieleen, nauraa Tommi.

Kurssi on todella lähellä yleistä johtajakoulutusta – samoja asioita joutuu huomioimaan niin lauman kuin yrityksen johtamisessa.

Tommin mieleenpainuvin partiokokemus tähän mennessä on ollut finnjamboree Roihu vuonna 2016. Aamuihmisenä Tommi ehti kävellä aamuisin leirialueella ja tutustua leiriin ennen päivän aktiviteettien alkamista.

−Leirille saavuttuani katselin ympärilleni ihmeissäni. Leirin valtava koko hämmästytti.

−Partioleirillä organisoinnin taso on todella korkea, vaikka kaikki on tehty vapaaehtoisvoimin. Leiriä ei saa pyörimään ilman tiivistä yhteistyötä eri osa-alueiden kesken, koko ketjun pitää toimia.

Perhepartiolaisia intiaanikanooteilla
Perhepartiolaisia Mustijoella melomassa. Kuva: Paavo Hopeakoski
Elämykset

Suunnistavat partiolaiset odottavat jo elokuun SM-Rogainingia

Partiolaisten rogaining-suunnistusmestaruuskilpailut järjestetään tänä vuonna ensimmäistä kertaa täysimittaisena 24 tunnin kilpailuna Rogainingin yleisten SM-kilpailujen yhteydessä 24.-25.8.2019. Pitkä kilpailuaika sekä mahdollisuus taistella samalla viivalla Suomen kovimpien Rogaining-huippujen kanssa on innostanut mukaan myös runsaasti partiolaisia.

Partiolaisten edustusjoukkueita on tähän mennessä ilmoittautunut isäntäpiiri Lounais-Suomen Partiopiirin lisäksi Hämeen sekä Pääkaupunkiseudun Partiolaisten lippukunnista. Ilmoittautuminen on käynnissä edelleen, vaikka kilpailun ensimmäinen ilmoittautumisporras umpeutui maaliskuun lopussa.

Suunnistaja Pinja
Mikaelin Sinikellojen Pinja Rastas on harrastanut rogainingia aiemmin lyhyemmissä kahden tunnin kilpailuissa. Kuva: Juha Nappu

Partiolippukunta Mikaelin Sinikellojen nuoret partiojohtajat Oona “Omppu” Mikkola ja Pinja “Kiki” Rastas lähtevät hakemaan kisasta uusia kokemuksia. Aiempaa kokemusta Rogainingista tytöillä on Turun alueella järjestetyistä lyhyemmistä kahden tunnin kilpailuista.

− Itsellä partiossa kisat ovat olleet varsinkin muutaman vuoden ajan se juttu, joka saa aina innostumaan ja kokeilemaan uusia asioita ja testaamaan omia rajoja. Tämmöistä uutta mahdollisuutta päästä itselle täysin uudenlaiseen kisaan mukaan ei vaan voinut jättää välistä, kertoo Kiki perusteluja osallistumiselle.

− Odotan raskasta, mutta hauskaa ja palkitsevaa 24 tunnin itsensä ylittämistä. Pelolle ei jää tilaa innostukselta, hehkuttaa Omppu.

Tämmöistä uutta mahdollisuutta päästä itselle täysin uudenlaiseen kisaan mukaan ei vaan voinut jättää välistä.

Kestävyysurheilun harrastajat innostuvat Rogainingista

Suunnistaja juoksee
Kokeneena kestävyysurheilun harrastajana Koroisten Ritarien Mikko Heino arvioi, että onnistumisen elämyksien lisäksi tiedossa on myös sopivasti tuskanhikeä. Kuva: Juha Nappu

Miesten 40+ veteraanisarjaan ilmoittautuneet Koroisten Ritarien Jänkäsusi-vartion Antti Hakanen ja Mikko Heino ovat molemmat kokeneita suunnistajia ja moninkertaisia Jukolanviestikävijöitä. Kokemusta herroilta löytyy runsaasti myös partiotaito- ja erävaelluskisoista. Heillekin 24 tunnin Rogaining-kisa on kuitenkin uusi tuttavuus.

− Kestävyysurheilun harrastelijana tykkään haastaa itseäni eri mittaisissa pitkissä suorituksissa. Tällä lähes tuplaantuu edellinen urheilusuorituksen kestoennätys, jos nyt kunnialla maaliin pääsee , Mikko pohtii.

Antin sai liikkeelle hullu uteliaisuus.

Kestävyysurheilun harrastelijana tykkään haastaa itseäni eri mittaisissa pitkissä suorituksissa.

− Nöyrästi pitää lähteä ajoissa treenaaman kuntoa, vaikka tosiaan ihan kävelyretkelle tässä ollaan lähdössä – vai olenko ymmärtänyt jotain aivan väärin, nauraa Antti.

− Sitä en pelkää, että alueen susilaumat söisivät meidät.

Tulossa on kansainväliset kilpailut

Ensimmäisessä ilmoittautumisportaassa kilpailuun ilmoittautui 160 kilpailijaa.

− Olemme tällä hetkellä selvästi edellä viime vuoden SM-kisojen ilmoittautumistahtia. Kaksi ilmoittautumisporrasta on vielä jäljellä. Osallistujatavoitteen, yhteensä 350 kilpailijaa, saavuttaminen vaikuttaa hyvin realistiselta, kilpailun johtaja Juha Nappu (Ilpoisten Vuorenkävijät) arvioi.

Kisoista on tulossa myös hyvin kansainväliset. Tällä hetkellä osallistujalistalta löytyy jo seitsemän eri kansallisuuden edustajia.

Rogaining-suunnistus -mainos

Rogainingin SM-kilpailut käydään Vaskijärven alueella Lounais-Suomessa 24.-25. elokuuta. Kilpailun järjestelyistä vastaavat yhteistyössä Suomen kokeneimmat Rogaining-järjestäjälippukunnat, Ilpoisten Vuorenkävijät ry ja Turun Metsänkävijät ry.
Kilpailun toinen ilmoittautumisporras umpeutuu 31.5.2019.

Kilpailun www-sivut ja ilmoittautuminen

Pinnalla

Nähdäänkö vaaleissa vihdoin nuorten äänivyöry?

Viime eduskuntavaaleissa vain 47 prosenttia alle 25-vuotiaista löysi tiensä vaaliuurnille. Partio-lehden toimittaja kävi tutustumassa Kenelle ääneni kuuluu -vaalitapahtumaan ja mietti, miksei politiikkajargon innosta nuoria. 

Iltapäiväaurinko ryömii vaivalloisesti pimennysverhojen välistä hämyiseen Mika Waltarin saliin Töölössä. Kymmenet nuoret partiolaiset ja eduskuntavaaliehdokkaat etsivät paikkojansa huoneessa, joka on reunustettu flyereita, pop-socketteja, hammastikkuja ja muuta kampanjamateriaalia pursuavilla pöydillä. Puolet penkeistä on kuitenkin vielä tyhjinä. Vain osa ehdokkaista on saapunut paikalle ja monien naamasta näkyy lievä hermostuneisuus. Moni ei tiedä mitä odottaa seuraavilta parilta tunnilta.

Sali on kuitenkin jo ehtinyt täyttyä mukavasta puheensorinasta. Moni partiolainen on löytänyt tuttuja naamoja Töölön kirjaston neljännestä kerroksesta. Osa ehdokkaista käy jo läpi todennäköisimpiä keskustelunaiheita. Seinälle ripustetut risuaidat #nuortenäänivyöry ja #partiolainenvaikuttaa kertovat jotakuinkin mitä täältä on tultu etsimään: nuorten äänestysaktiivisuuden piristysruisketta.

Kun osallistujat ovat hieman päässeet asettumaan ja suurin osa on löytänyt paikkansa, Pääkaupunkiseudun partiolaisten Jasper Kurjenniemi avaa tilaisuuden. Kyseessä on nuorten eduskuntavaalitapahtuma, jossa on tarkoitus miettiä, mistä vaaleissa on kyse. Tapahtumassa päästään myös tutustumaan eri puolueisiin ja haastamaan ehdokkaita.

Eduskuntavaalit pidetään 14. huhtikuuta ja painava murhe tällä hetkellä on se, että nuoret eivät ole tunnettuja valtavasta vaali-innostaan. Viime eduskuntavaaleissa vain 47 prosenttia alle 25-vuotiaista löysi tiensä vaaliuurnille. Eli alle puolet Suomen nuorista koki äänestämisen merkitykselliseksi. Yli puolet tunsi ainakin jonkinasteista voimattomuuden tunnetta ja kykenemättömyyttä vaikuttamiseen yhteiskunnassamme.

Pääkaupunkiseudun partiolaisten vuoden 2017 kuntavaalien alla lanseerattu vaalikani-merkki, jonka voi suorittaa lippukunnissa.

Huolestuttavia lukuja, mutta synkistelyyn ei tuhlata aikaa. Tänne on tultu ajamaan eteenpäin muutosta. Entinen Helsingin Sanomien politiikan ja talouden toimituksen esimies Marko Junkkari toivotetaan tervetulleeksi. Junkkari ei ole yksin, sillä mukana on iso liuta valkoisia powerpoint-liuskoja, jotka sisältävät kokoelman erilaisia kuvaajia. Monologi alkaa piristävään sävyyn: “työ… työttömyysturva… tulorekisterit…”. Todellinen greatest hits-kattaus virkamieskielen helmiä.

Junkkarin alustusta kuunnellessa herää kysymys: onko tämä sellaista, mitä nuoret jaksavat kuunnella? Setä kertomassa tosiasioita kirjaston nurkkahuoneessa – onko tämä osa ongelmaa?

Sisäilma on suorastaan läkähdyttävä, mutta joku sentään tajusi raottaa ikkunaa. Ajassa 17.15 ilmastonmuutos mainitaan ensimmäistä kertaa. Tiedän tämän, koska monen muun osallistujan tavoin kaivoin puhelimeni esiin hyvin pian presentaation alettua. Tämän jälkeen vuorossa on “legendaarinen” näin äänestät -grafiikka. Äänimäärät ja vertailuluvut käsiteltyään Junkkari kysyy lopulta: “ymmärsittekö?” Pari ujoa päätä vastaa nyökkäämällä.

Raskaasta sisällöstä huolimatta yleisö pysyy kohtuullisen hyvin mukana. Mielenkiinto alkaa nopeasti nousemaan, kun yksi pienpuolueiden edustajista alkaa esittämään kohtuullisen tiukkoja kysymyksiä Junkkarilta. Kokenut toimittaja ei pahemmin säpsähdä, mutta yleisöön tämä vaihto tuo uutta virtaa. Käsiä alkaa nousta ympäri salia, ja lopulta Kurjenniemi joutuu hoputtamaan viimeisten kysymyksien esittäjiä. On aika siirtyä eteenpäin.

Helsingin Sanomien pääkirjoitustoimittaja Marko Junkkari pitämässä alustustaan.

Partion yhteiskuntasuhteiden tiimi esittelee seuraavan vaiheen. Taululta näytetään Suomen Partiolaisten eduskuntavaalitavoitteita ja ehdokkaiden tehtävä on näyttää joko vihreää tai punaista lappua merkiksi siitä, ovatko he asian suhteen samalla linjalla. Tavoitteet liittyvät muun muassa nuorten harrastusmahdollisuuksien tukemiseen, ympäristöön ja yhteiskunnalliseen aktiivisuuteen. Selkeästi osa ehdokkaista päätti saapua vasta tätä ohjelmanumeroa varten, sillä naulakoilla on jälleen liikettä. Laput nousevat reippaasti.

“Aika vihreetä! Ei jakanut niin paljon kuin odotin!” hihkaisee yksi juontajista.

Etenkin ympäristöasioissa monet puolueet tuntuvat olevan samalla linjalla partion vaalitavoitteiden kanssa. Jotta vastauksia ei täytyisi niellä purematta, on tarpeen lähestyä ehdokkaita henkilökohtaisesti näiden kysymysten kautta. On ehdokasbingon aika!

Osallistujat pääsevät kiertelemään salissa kaikkien ehdokkaiden luona ja aina kun yksi keskustelunaihe on käyty ehdokkaan kanssa lävitse, voi sen ruksia bingolapusta yli. Lapusta löytyy monenlaisia aiheita: translaki, maksuton toinen aste, hiilinielut ja hävittäjät. Esille saa tietysti nostaa myös vapaavalintaisia teemoja. Alkukankeuden ja pienen ujostelun jälkeen innostus alkaa löytyä, ja syystäkin. Ei sitä aivan joka päivä pääse tilaan, johon on koottu nuoria toimijoita koko puoluespektriltä. Kiertelylle varattiin riittävästi aikaa ja ketään ei painosteta mihinkään, vaan jokainen saa tutkiskella rauhassa, ja se näkyy. Niin osallistujat kuin ehdokkaatkin ovat hyvillä mielin ja monet käyvät silminnähden hyvin intohimoisia ja innostavia keskusteluita juuri niistä aiheista, jotka itse kokee tärkeäksi.

Huomaan itsekin ilmapiirin muutoksen: tämä on oikeastaan todella jännittävää! Kynnys on laskettu niin harvinaisen matalalle, että melkein kysyn hämmentyneenä itseltäni, voinko todella vain mennä puhumaan näille tyypeille? Ihan vapaasti? Pian huomaan kiertäväni useiden eri puolueiden pisteitä, jutun rullatessa niin hyvin, että ajantajuni katoaa täysin. Pian bingoon varattu tunti on jo kulunut. En voi muuta kuin hörpätä vettä ja harmitella, ettei aikaa ollut enemmän.

Samalla kun juontajat valmistautuvat päättämään tilaisuutta, mietiskelen tällaisten tilaisuuksien merkitystä. Tässä eduskuntavaalitapahtumassa laskettiin hienolla tavalla kynnystä lähestyä erilaisia ehdokkaita ja kuulla heidän ajatuksiaan kunkin puolueen politiikasta.

Keskustelu kävi kiivaana eri puolueiden pisteillä.

Mitä jos nuorilla olisi enemmänkin mahdollisuuksia keskustella yhteiskunnallisesti tärkeistä teemoista ja puhua jonkun kanssa, joka osaa selittää asiat ymmärrettävästi, ilman ylimääräistä politiikkajargonia? Olisi varmasti vain hyvä asia, jos nuorille luotaisiin enemmän turvallisia tiloja, joissa tutustua ilman paineita eri vaihtoehtoihin. Näin voitaisiin välttää tilanteita, joissa nuori ei jalkaudu vaaliuurnille sen takia, ettei tiedä ketä hänen pitäisi äänestää. 

Kansa alkaa vähitellen poistumaan kirjastosta. Toiveet nuorten ilmastoliikehdinnän synnyttämästä äänivyörystä eivät ehkä tunnu niin kaukaa haetuilta kuin vielä pari tuntia aikaisemmin. Ilta-aurinko ja hyvät keskustelut piristävät iltaa, mutta mieltä kaivertaa ajatus siitä, että töitä on vielä tehtävä.

 

Näkökulmat

Kolumni: Harrastaminen on helpoin tapa ehkäistä syrjäytymistä

Eduskuntavaalien yhteydessä pitäisi puhua enemmän lasten ja nuorten hyvinvoinnista. Vaalien jälkeen tarvitaan puheiden lisäksi tekoja. Suomessa on eri arvioiden mukaan 40 000–100 000 syrjäytynyttä nuorta. Yksikin syrjäytynyt nuori on liikaa. Tällä viikolla 1500 nuorisoalan ammattilaista kokoontui NUORI2019 – valtakunnallisille nuorisotyöpäiville etsimään ratkaisuja nuorten syrjäytymisen ehkäisemiseksi. Syrjäytymisen ehkäisemiseksi tarvitsemme moninaisia keinoja, mutta yksi keino tuntuu jatkuvasti unohtuvan julkisesta keskustelusta.

Harrastukset ovat tehokas ja yhteiskunnan kannalta edullinen keino ehkäistä nuorten syrjäytymistä. Jokainen lapsi ja nuori ansaitsee itselleen mieluisan harrastuksen. Jotain, missä saa kuulua ryhmään, kokea onnistumisia ja tuntea itsensä merkitykselliseksi. Harrastuksissa saadut kokemukset, ystävät ja taidot ovat merkittävä voimavara.

On tärkeää tukea monipuolisesti eri harrastustoiminnan muotoja ja niitä lapsia ja nuoria, joille harrastamisen kynnys on liian korkea. Jopa 28 % nuorista ilmoittaa, että on joutunut lopettamaan harrastuksen joskus rahan puutteen takia ja eri selvitysten mukaan 10-20 prosentilla lapsista ja nuorista ei ole mielekästä harrastusta. Syynä on tutkimusten mukaan harrastusten hinnan lisäksi maantieteellinen etäisyys sekä erilaiset osallistumiskynnykset esimerkiksi vähemmistöön kuulumisen tai toimintarajoitteen takia.

Hallinnollisesti liikuntaa, kulttuuria, nuorisotyötä tehdään valtiolla ja kunnissa omissa siiloissaan ja eri harrastusten järjestäjiä on paljon. Kukaan ei kuitenkaan tunnu katsovan asiaa lapsen ja nuoren näkökulmasta. Kuka ottaa tilanteesta kopin, jos esimerkiksi koulussa opettaja huomaa, ettei lapsella ole harrastusta, vaikka hän sellaisen haluaisi? Kuka ohjaa eteenpäin, kertoo mistä saa tukea, selvittää millaisia harrastuksia on tarjolla ja miten sinne pääsee mukaan?

Voisiko koululla toimia nuorisotyöntekijä harrastuskoordinaattorina? Henkilö, joka tuntisi koulun arjen, oppilaiden tarpeet ja alueen harrastustoimijat, jotka voivat toimia koululla tai sen ulkopuolella.

Voisiko koululla toimia nuorisotyöntekijä harrastuskoordinaattorina? Henkilö, joka tuntisi koulun arjen, oppilaiden tarpeet ja alueen harrastustoimijat, jotka voivat toimia koululla tai sen ulkopuolella. Kun harrastustoimintaa järjestävät vapaaehtoiset, se on myös yhteiskunnalle edullinen tapa saada matalan kynnyksen harrastustoimintaa, jossa harrastusmaksut ovat maltillisia.

Suomen Partiolaiset – Finlands Scouter ry on Suomen suurin nuorisojärjestö. Partion vapaaehtoistyöhön vuosittain käytetty tuntimäärä vastaa yli 1800 kokopäivätoimisen nuorisotyöntekijän työpanosta. Me teemme päivittäin tekoja lasten ja nuorten syrjäytymisen ehkäisemiseksi ja harrastamisen esteiden purkamiseksi. Arvon päättäjät – teidän on aika tehdä samoin. Tehdään näistä lasten ja nuorten vaalit!

Mirva Matikka, hallituksen jäsen
Suomen Partiolaiset – Finlands Scouter ry

 

Vinkit

Opiskelijabudjetilla tarpeelliset lisävarusteet leirille – Mistä sellaisia löytää?

 

Kesäleirin kynnyksellä varustelistaa katsoessa useat huomaavat ongelmia tiettyjen varusteiden kohdalla. Mistä voi ostaa biohajoavat pesuaineet, hyttysmyrkyt ja puuystävälliset riippumaton köydet, jotka eivät ole kaikista yleisimpiä tuotteita? Lisäksi niiden hinta saattaa tuntua korkealta opiskelijabudjetilla.

Hyttysmyrkky

Jos haluaa löytää mahdollisimman edullisen hyttyskarkotteen, kannattaa suunnata tavalliseen supermarkettiin. Karkoitteita on useaa eri sorttia: aerosoleja, suihkeita ja roll-on-versioita. Hajusteettoman hyttysmyrkyn hyvä puoli on se, ettei kaikkien teltassa olevien tarvitse haistella eri tuoksuja.

  • OFF!: Active hyttysaerosoli 100ml, 4.95€ (49,80€/l), esimerkiksi Prisma
  • Free: hyttysaerosoli 75ml, 10.70€ (142,67 €/l), apteekit

Biohajoava saippua ja shampoo

Biohajoavaa suihkugeeliä voi olla haastavaa löytää halvalla, mutta jos käsisaippua ajaa saman asian, sitä on saatavilla edullisestikin. Kannattaa pakata saippuaa mukaan pienempään pakkaukseen, jos et tarvitse koko purkkia leirillä.

  • LV: Biohajoava nestesaippua 300ml, 2,89€ (9.63€/l), esimerkiksi Tokmanni
  • Sante: suihkugeeli 500ml, 11,99€, esimerkiksi Ruohonjuuri
  • Ole hyvä: hajusteeton shampoo 350ml, 9,95€ (28,43€/l), esimerkiksi Ruohonjuuri
  • Herbina: Volumizer shampoo 200ml, 2,90€ (14,50€/l), esimerkiksi K-kaupat 

Rinkan sadesuoja

Tavarat on hyvä pitää kuivana säällä kuin säällä, vaikka tavaroille ei olisikaan katosta. Varsinaisten rinkan sadesuojien hinnat pyörivät parinkymmenen euron tuntumassa. Halvimmalla pääsee, jos käyttää jätesäkkiä, mutta ympäristön kannalta kertakäyttöisyys on haitaksi.

  • King camp: 55-100l repun sadesuoja, 12,95€, esimerkiksi Prisma 
  • Halti: Rinkan sadesuoja (eri kokoja), 15,90€, esimerkiksi XXL
  • L&T: Jätesäkki 150l 10kpl, 2,95€ (0,30€/kpl), esimerkiksi K-Rauta

Riippumaton köydet

Riippumatot ovat todella suosittuja, ja leirialueet vilisevät värikkäitä riippumattoja. Niiden huonoja puolia ovat narut, jotka vaurioittavat puun runkoa. Tämän voi välttää käyttämällä leveitä naruja tai laittamalla ohuiden narujen ja puun väliin riittävän suojan. Esimerkiksi puupalat tai solumuovi toimivat hyvin.

  • Ticket to the moon: Strap köydet (puuystävälliset), 24,90€, esimerkiksi Varuste.net
  •  Haklift: 3m pikalukkovyö 2kpl, 4,99€, esimerkiksi HongKong

 

Juttu on osa Partiomedian kesäleiriaiheista juttusarjaa, jonka tekijät ovat Ysp-kurssin osallistujia. Katso kaikki juttusarjan osat täältä

Vinkit

Kasviksia lautaselle: valmiita reseptejä leirikeittiöön

Ota talteen viisi helppoa kasvisruokareseptiä helpottamaan kesän leirien ruokalistan suunnittelua.

Soijabolognese kymmenelle

  • 2 sipulia (tai 200g pakastesipulia)
  • 4 valkosipulinkynttä
  • 0,8-1kg (2 prk) tomaattimurskaa
  • 2 rkl tomaattipyrettä
  • 4dl tummaa soijarouhetta
  • 2 dl tai tarpeen mukaan vettä
  • 0,5 kg kidneypapuja
  • 2 tl sokeria
  • suolaa
  • pippuria
  • halutessasi voit maustaa kastiketta myös esimerkiksi erilaisilla yrteillä

Valmistus:

  1. Pilko sipulit ja valkosipulit. Kuullota sipuleita kattilan pohjalla, kunnes ne ovat pehmeitä. Lisää tomaattimurska, tomaattipyree ja soijarouhe.
  2. Mausta sokerilla, suolalla, pippurilla ja maun mukaan myös esimerkiksi yrteillä (muista laittaa riittävän paljon mausteita). Lisää vettä sen verran, että kastike on sopivan paksuista. Hauduta noin 20 minuuttia.
  3. Jos kastike alkaa haudutuksen aikana vaikuttaa liian paksulta, kaada joukkoon vielä vähän vettä.
  4. Lisää lopuksi pavut ja kiehauta kastike. Tarjoa pastan, riisin tai muun lisäkkeen kanssa.

Kasvislasagne kymmenelle

  • 1 sipuli
  • valkosipuli
  • Iso porkkana
  • Iso munakoiso
  • 2 dl soijarouhetta
  • 800g tomaattimurskaa (2tlk)
  • 2 kasvisliemikuutiota
  • ½ rkl paprikajauhetta
  • ½ dl punaviinietikkaa
  • 1 rkl tomaattipyreetä
  • suolaa ja mustapippuria
  • Lasagnelevyjä
  • rypsiöljyä
  • 1 dl vehnäjauhoa
  • 1 litra maitoa tai riisimaitoa
  • 2 dl kermaa tai kaurakermaa
  • 400 grammaa juustoa tai vegaanista juustoa

Valmista ensin tomaattikastike:

  1. Silpo sipuli ja kuusi valkosipulinkynttä hienoksi silpuksi ja kuullota miedolla lämmöllä.
  2. Raasta yksi iso porkkana ja lisää raaste sipulien joukkoon pannulle.
  3. Silpo yksi iso munakoiso kuutioiksi pannulle ja anna hautua n. 10 minuuttia sipulin ja raasteen seassa.
  4. lisää pannulle 2dl soijarouhetta ja 11kasvislientä (1l vettä+ 2kasvisliemikuutiota). Anna kypsyä 20minuuttia.
  5. Lisää soijarouheen sekaan ½ rkl paprikajauhetta, ½ dl punaviinietikkaa, 1 rkl tomaattipyreetä, 800g tomaattimurskaa (2tlk), ¾ suolaa sekä rouhittua mustapippuria ja anna hautua miedolla lämmöllä 15 minuuttia.

Laita tässä välissä 12 lasagnelevyä kylmään veteen ja pane uuni lämpenemään 200 asteeseen.

Valmista sitten valkokastike:

  1. Laita kattilan pohjalle ½ dl rypsiöljyä ja kuumenna kattila miedolla lämmöllä.
  2. Lisää kattilanpohjalle 1 dl vehnäjauhoja ja sekoita öljyn sekaan nopeasti tasaiseksi massaksi.
  3. Lisää joukkoon 1l riisimaitoa hiljalleen ja samalla sekoittaen. Sekoittele, kunnes on paksumpaa.
  4. Lisää joukkoon 2 dl kaurakermaa ja sekoittele. Lopuksi mausta ¼ tl suolalla.

Lasagnen kokoaminen:

  1. Ensimmäiseksi pohjalle levitetään kauhallinen valkokastiketta ja sen päälle levittele lasagnelevyjä yhdeksi kerrokseksi.
  2. Levitä lasagnelevyjen päälle noin kolmasosa tomaattikastikkeesta ja sen päälle kauhallinen valkokastiketta sekä pieni kerros juustoraastetta.
  3. Uusi kerros lasagnelevyjä ja kaada kolmasosa tomaattikastiketta sekä valkokastiketta. Ripottele juustoraastetta.
  4. Laita loput lasagnelevyt kerrokseksi, jonka päälle tomaattikastikkeen ja valkokastikkeen loput. Ripottele pinnalle juustoraastetta ja halutessasi tomaattiviipaleita.
  5. Paista 200 asteessa noin 30 minuuttia.

 

Bataattikeitto kymmenelle

  • ½ porkkanaa
  • ½ bataattia
  • Sipulia
  • Koskenlaskija-juustoa
  • Kermaa

Valmistus:

  1. Pilko porkkana ja bataatti kuutioiksi sekä sipuli pieniksi paloiksi.
  2. Laita kattilaan vettä niin, että kasvikset peittyvät ja keitä kypsiksi asti.
  3. Kun kasvikset ovat kypsät soseuta ne sauvasekoittimella.
  4. Mausta oman maun mukaan, mutta sekaan kannattaa laittaa koskenlaskijaa sekä kermaa pehmentämään makua.

 

Härkisrisotto kymmenelle

  • 200 g härkäpapurouhetta
  • 2 isoa sipulia
  • 5 porkkanaa ja 4 paprikaa TAI  500g herne-maissi-paprikaa
  • 2 rkl rypsiöljyä
  • 1,5 rkl soijakastiketta
  • 5 dl riisiä
  • 1,5 l vettä (tai riisipaketin ohjeen mukaan)
  • 1 kasvisliemikuutio
  • 2 tl paprikajauhetta
  • 0,5 tl mustapippuria (rouhittu)
  • 0,25 tl cayennepippuria
  • 0,25 tl juustokuminaa (jeera)
  • 400 g parsakaalia (saa myös pakasteena)

Valmistus:

  1. Kuori ja hienonna sipuli. Pese ja paloittele kasvikset (jos käytät tuoreita)
  2. Kuumenna reilun kokoinen kattila. Lisää öljy, sipuli (ja tuoreet kasvikset). Kuullota niitä kattilassa pari minuuttia sekoitellen. Älä anna ruoan mustua.
  3. Lisää riisi, vesi, pakastekasvikset ja mausteet.
  4. Hauduta risottoa kannen alla noin 10 minuuttia, sekoita välillä.
  5. Lisää härkäpapurouhe ja jatka hauduttamista, kunnes riisi on kypsää (noin 10 min)

 

Linssikeitto kymmenelle

  • 2 sipulia
  • öljyä
  • 4valkosipulin kynttä
  • 4 tl kurkumaa
  • 2 tl inkivääriä
  • 800 g tomaattimurskaa
  • 1,5 l vettä
  • 4 dl omenamehua
  • 4 kasvisliemikuutiota
  • 5 dl punaisia linssejä
  • 4 perunaa
  • 1 tl cayennepippuria
  • 4 dl kermaa
  • 1 tl suolaa
  • Tarjoiluun esim. raejuustoa

Valmistus:

  1. Kuullota hienonnettu sipuli ja valkosipuli öljyssä kattilassa. Lisää kurkuma ja inkivääri.
  2. Lisää tomaattimurska, vesi, omenamehu ja liemikuutiot.
  3. Huuhdo linssit siivilässä kylmällä, juoksevalla vedellä. Leikkaa perunat pieniksi kuutioiksi. Lisää ne sekä linssit kattilaan. Keitä välillä sekoittaen 30 – 40 min.
  4. Mausta. Lisää ruokakerma. Tarkista maku, lisää tarvittaessa suolaa.

Tarjoile esim. raejuuston kanssa.

Juttu on osa Partiomedian kesäleiriaiheista juttusarjaa, jonka tekijät ovat Ysp-kurssin osallistujia. Katso kaikki juttusarjan osat täältä

 

 

 

Pinnalla

Johtaja, nyt on aika pysähtyä – testaa, mikä on sinulle paras tapa rentoutua leiriarjen keskellä!

Vaikka leirit ovat kesän kohokohta, saattavat ne olla pestissä toimiville johtajille myös raskaita tai jopa stressaavia. Onkin tärkeää huolehtia siitä, että jokainen leiriarjen sankari ehtii myös rentoutua pestinsä lomassa.

Tämän testin avulla selvität, millainen on sinulle sopivin, pienemmälläkin leirillä toteutettavissa oleva levähdyshetki.

Mikä leirillä stressaa eniten?

  1. a)   Ihmisvilinä ympärillä
  2. b)   Pestiin liittyvät velvollisuudet
  3. c)    Se, ettei pääse suihkuun.
  4. d)   Jatkuva kiire

Mikä on parasta leirillä?

  1. a)   Tunnelmalliset iltanuotiot
  2. b)   Luonnossa liikkuminen
  3. c)    Saunominen
  4. d)   Ystävät

Missä olisit, jos et olisi leirillä?

  1. a)   Rantalomalla
  2. b)   Vaelluksella
  3. c)    Kylpylälomalla
  4. d)   Festareilla

Kun olet leirillä, mitä ikävöit eniten kotoa?

  1. a)   Omaa sänkyä
  2. b)   Arkirutiineja
  3. c)    Sisävessaa
  4. d)   Partion ulkopuolisia kavereita

Miten rentoudut silloin, kun et ole leirillä?

  1. a)   Nukun pitkään aamuisin.
  2. b)   Käyn kuntosalilla.
  3. c)    Käyn kylvyssä.
  4. d)   Näen kavereita.

Mikä eläin olisit?

  1. a)   Laiskiainen
  2. b)   Muurahainen
  3. c)    Chihuahua
  4. d)   Mangusti

 

Eniten a-vaihtoehtoja:

Leirin ihmisvilinä ja loputtomat aktiviteetit väsyttävät sinua, ja kaipaatkin selvästi omaa rauhaa. Kömmi telttaan tai riippumattoon ja nuku päiväunet, kuuntele hyvää musiikkia tai lue hyvää kirjaa. Kokenut rentoutuja pakkaa jo ennen leirille lähtöä mukaan oman tyynyn ja korvatulpat. Jotta rentoutumishetkesi onnistuisi parhaalla tavalla, muista vinkata myös muille, ettet halua itseäsi häirittävän – tai etsi piilopaikka, josta sinua ei löydetä.

Eniten b-vaihtoehtoja:

Pestiin liittyvät velvollisuudet saavat ajatuksesi ruuhkautumaan, ja tarvitset vastapainoksi fyysistä rasitusta. Esimerkiksi klassikkolaji juoksu taipuu hyvin myös leirillä harrastettavaksi, kun taas vaihtelua kaipaava nappaa kaverin mukaan soutu- tai melontaretkelle. Jos sen sijaan haluat pitää hieman lempeämmän tauon, sauna tai johtajiston yhteinen hierontarinki virkistävät varmasti.

Eniten c-vaihtoehtoja:

Leiriolosuhteissa mikä tahansa siististä sisäelämästä muistuttava on luksusta, ja juuri sellaiset pienet hetket saavat sinut rentoutumaan. Pidä kahvihetki kannonnokassa, kerää kukkakimppu teltan oven eteen tai letitä muiden hiuksia. Jo ennen leirille lähtöä voit varautua omiin luksushetkiin esimerkiksi ottamalla mukaan lempiherkkujasi tai pikkupurkkeihin pakattuja hyväntuoksuisia rasvoja.

Eniten d-vaihtoehtoja:

Sinä rentoudut parhaiten muiden ihmisten seurassa. Onneksi leirillä on tarjolla rutkasti sosiaalista tukea – kunhan vain ensin maltat istua rauhassa alas. Sinun tuleekin muistaa ennen kaikkea se, että yhteiset hetket muiden johtajien kanssa eivät ole vain seuraavan ohjelman suunnittelua varten, vaan turhanpäiväisellä höpöttelyllä, korttipelituokioilla ja hillittömillä naurukohtauksilla on paikkansa myös johtajan leiriarjessa.

Juttu on osa Partiomedian kesäleiriaiheista juttusarjaa, jonka tekijät ovat Ysp-kurssin osallistujia. Katso kaikki juttusarjan osat täältä