Kuntavaikuttaminen

Kuntavaaleissa 9.4.2017 valittiin päättäjät seuraavaksi neljäksi vuodeksi kunnan- ja kaupunginvaltuustoihin. Täältä löydät lippukunneille koostettua materiaalia kuntavaikuttamiseen ja alasivuilta tiedot partiotaustaisista valtuutetuista (=valtuutetut ja varavaltuutetut, jotka ilmoittautuivat partioehdokkaiksi kuntavaaleissa 2017)

Kuntavaikuttamiseen saat apua oman piirisi yhteiskuntasuhderyhmältä tai Suomen Partiolaisten yhteiskuntasuhdevaliokunnasta. Kuntavaikuttamisesta vastaa valiokunnassa Siiri Mertakorpi (etunimi.sukunimi@partio.fi).

Mitä valtuustoissa tehdään?

Valtuustoissa päätetään asioista, jotka koskettavat meitä kuntalaisia joka päivä. Valtuustot päättävät kunnan taloudesta. Tätä kautta valtuusto päättää, mihin hankkeisiin ja palveluihin, kuten kouluihin, nuorisopalveluihin ja joukkoliikenteeseen kunta käyttää varoja.

Valtuusto on päätöksenteon ydin ja ylin päättävä elin. Tämän lisäksi kunnissa toimii lautakuntia, joihin osa kunnanvaltuustojen tehtävistä on delegoitu eteenpäin. Lautakunnat voivat tehdä esityksiä kunnanvaltuustolle tai päättää suoraan joitain asioita. Lautakunta koostuu poliittisin perustein valituista kansalaisista eli usein valtuutetuista ja muista aktiivisista kansalaisista.

Kunnan- ja kaupunginvaltuusto tarkoittavat samaa asiaa. Kunnissa on kunnanvaltuustoja ja kaupungeissa kaupunginvaltuustoja.

Miksi lippukunnan pitäisi vaikuttaa kunnan päättäjiin?

Valtuusto vaikuttaa partiolaisten arkeen

Erityisesti meille tärkeä asiat, kuten lippukuntien saamat tuet, kolotilat, virkistysalueet ja monet muut, toteutuvat valtuustokauden aikana. Tulevaisuudessa on todennäköistä, että kuntien tärkeimmät tehtävät tulevat liittymään nuorisoon ja koulutukseen, kun sosiaali- ja terveysalan (sote-)uudistuksen myötä terveyspalvelut siirtyvät pois kuntien vastuulta.

Partio vaikuttaa yhteiskuntaan

On tärkeää, että partio näkyy ja kuuluu kuntien päätöksenteossa, jotta roolimme ja työmme nuorten parissa muistetaan.

Partiolaiset kasvavat yhteiskunnallisesti aktiivisiksi

Yksi partion tavoitteista on kasvattaa yhteiskuntaan aktiivisia kansalaisia. Mikä onkaan parempi tapa kuin ryhtyä konkreettisesti vaikuttamaan lippukunnan toimintaedellytyksiin ja omaan lähiympäristöön? On tärkeää, että jokainen hahmottaa omat mahdollisuutensa vaikuttaa yhteiskuntaan niin vaaleissa ja kuin vaalien välillä.

Mitä lippukunta voi tehdä?

Lippukunta voi esimerkiksi tavata päättäjiä, kutsua valtuutettuja omiin tapahtumiinsa, ottaa kantaa kunnan päätöksentekoon, hankkia kummivaltuutetun tai keittää kahvit valtuustolle! Tai ihan mitä vain!

Kokosimme lippukunnille materiaalipaketin, joka sisältää muutamia vinkkejä ja ideoita siihen, miten vaikuttamista voi käytännössä tehdä. Toteuttakaa yksi tai monta ideaa! Kaikki, mitä teette on plussaa lippukuntien toimintaedellytysten kannalta ja auttaa tekemään partiota näkyväksi päättäjien silmissä. Vinkit ovat ideoita alkuun pääsemiseksi, mutta jos teillä on omia ideoita, niin niitä saa ehdottomasti toteuttaa!

Tavoitteena on hyvä kunta partiolaisille – vaikutetaan siihen yhdessä!

Suomen Partiolaisten tavoitteet kunnissa

Harrastustakuu – jokaiselle nuorelle harrastus

Harrastukset opettavat uusia taitoja ja sosiaalisuutta. Parhaimmillaan harrastustoiminta on elämyksellistä ja tarjoaa virikkeitä. Harrastaminen luo yhteisön. Jokaisella lapsella ja nuorella pitäisi olla mahdollisuus harrastaa. Kuitenkin vuoden 2015 nuorisobarometrin mukaan noin joka kolmas nuori on joutunut jättämään harrastuksen aloittamatta taloudellisista syistä.

Lapsi- ja nuorisoystävällinen kunta ottaa tavoitteekseen huolehtia, että jokaisella kunnan lapsella ja nuorella on mahdollisuus harrastaa. Kunta tukee monipuolisia harrastusmahdollisuuksia tarjoamalla tilojaan järjestöjen käyttöön sekä jakamalla järjestöavustuksia. Harrastusmahdollisuudet huomioidaan kunnan kaavoituspäätöksissä. Kunnan lapsi- ja nuorisotyö tekee yhteistyötä harrastusjärjestöjen kanssa; erityisesti kouluissa ja etsivässä nuorisotyössä tunnetaan harrastusmahdollisuudet ja ohjataan nuoria niiden pariin. Myös harrastusjärjestöjen toimijoilla on matala kynnys ottaa yhteyttä nuorisotoimeen. Nuorten harrastustoiminnasta saatu osaaminen tunnistetaan myös kunnan oppilaitoksissa.

Osallisuus – nuorten ääni kuuluviin

Mielipiteensä ilmaiseminen ja mahdollisuus tulla kuulluksi ovat kuntademokratian peruspalikoita. Tukemalla nuorten osallisuutta kasvatamme tulevaisuuden aktiivisia kansalaisia sekä rakennetaan nuorille yhteenkuuluvuuden tunnetta yhteisöön ja yhteiskuntaan. Nuorisovaltuustot ovat hyvä alku, mutta tarvitaan myös muita tapoja tarjota erilaisille nuorille luonteva tapa osallistua keskusteluun yhteisistä asioista. Järjestöjen kautta on mahdollista tavoittaa nuorten ryhmiä monipuolisesti – etenkin niitä nuoria, jotka eivät ole kiinnostuneita perinteisestä vaikuttamisesta esimerkiksi nuorisovaltuustojen tai oppilaskuntien kautta.

Nuorten ääntä arvostavassa kunnassa nuoria kuullaan kaikissa heitä koskevissa asioissa. Nuoria koskevia asioita ei rajata keinotekoisesti, vaan nuoria kuntalaisia kuullaan kattavasti eri päätöksenteon osa-alueilla. Kuntapäättäjät miettivät yhdessä lasten ja nuorten kanssa sellaisia kuulemisen tapoja, jotka tavoittavat nuoria laajasti. Kunta tekee näkyväksi, miten nuorten ideoita ja näkemyksiä on huomioitu päätöksenteossa. Talous antaa raamit kaikelle kunnan toiminnalle – siksi nuoria pitäisi kuulla myös talousarviota laadittaessa. Kunta kokeilee osallistavaa budjetointia. Kunta vaikuttaa äänestysikärajan laskemiseen 16 vuoteen kuntavaaleissa.

Tavoitteet on hyväksytty Suomen Partiolaisten hallituksessa ennen kuntavaaleja 2017