Arvot ja ihanteet

Partio on kasvatustoimintaa, jonka tavoitteena on tukea lasten ja nuorten kasvua heidän yksilölliset ominaispiirteensä huomioiden. Partiotoimintaa ohjaa partion maailmanjärjestöjen määrittelemä arvopohja.

Lapset ja nuoret sitoutuvat partion arvoihin antamalla partiolupauksen. Lupaus annetaan joka ikäkaudessa ja sen sanamuoto on kaikille yhteinen. Partioihanteet, joihin lupauksessa sitoudutaan, ovat partioliikkeen arvojen perusta. Lupauksen antamista ja sen merkitystä käsitellään aina ennen lupauksenantotilaisuutta ikäkaudelle sopivalla tavalla esimerkiksi tarinoiden tai keskustelujen avulla. Partioihanteet ja niiden merkitykset vaihtelevat ikäkausittain.

Partiolupauksen antaminen ja sitoutuminen partion arvoihin ovat osa partiomenetelmää. Partiomenetelmä vie kohti partion päämäärää – persoonallisuudeltaan ja elämäntavoiltaan tasapainoisten, vastuuntuntoisten, aktiivisten sekä itsenäisesti ajattelevien paikallisten, kansallisten ja kansainvälisten yhteisöjen jäsenien kasvattamista.

Partiotoiminta on Suomessa kaikille avointa. Toimintaan voi osallistua etniseen tai kulttuuriseen taustaan, kieleen, uskontoon tai vakaumukseen, toimintakykyyn, sukupuoli-identiteettiin, sukupuolen ilmaisuun tai seksuaaliseen suuntautumiseen katsomatta.

Lue myös Suomen Partiolaisten peruskirja.

Partion päämäärä ja arvopohja

Partio on kasvatustoimintaa, jonka tavoitteena on tukea lasten ja nuorten kasvua heidän yksilölliset ominaispiirteensä huomioonottaen. Päämääränä on persoonallisuudeltaan ja elämäntavoiltaan tasapainoinen, vastuuntuntoinen, aktiivinen sekä itsenäisesti ajatteleva paikallisen, kansallisen ja kansainvälisen yhteisön jäsen.

Arvopohja

Partiotoimintaa ohjaa partion maailmanjärjestöjen määrittelemä arvopohja. Sen lähtökohtana on ihmiskuva, jossa ihmisellä on velvollisuuksia suhteessa Jumalaan, omaan itseen, muihin ihmisiin, yhteiskuntaan ja ympäristöön. Suhde Jumalaan merkitsee myönteistä asennetta uskontoon, hengellisyyden etsimistä ja elämistä oman hengellisen vakaumuksen ja yhteisön mukaisesti.

Suhde omaan itseen merkitsee vastuuta itsensä kehittämisestä, halua hyväksyä itsensä omine vahvuuksineen ja heikkouksineen sekä kykyä toimia eettisesti oikein. Suhde muihin ihmisiin merkitsee toisten ihmisten auttamista ja heistä huolehtimista sekä toisten ihmisten kunnioittamista. Suhde yhteiskuntaan merkitsee rauhan, ihmisten välisen yhteisymmärryksen ja yhteistyön edistämistä niin paikallisella, kansallisella kuin kansainväliselläkin tasolla. Se merkitsee myös yhteiskunnallista aktiivisuutta ja uskollisuutta omaa maata kohtaan.

Suhde ympäristöön merkitsee vastuunottoa elinympäristöstä, huolehtimista sen säilymisestä tuleville sukupolville sekä luonnon kunnioittamista.

Partioliikkeen toimintaperiaatteita

Partio perustuu vapaaehtoisuuteen ja partioliike on avoin kaikille, jotka hyväksyvät sen päämäärän ja arvopohjan.

Suomessa partion kohderyhmänä ovat 7 – 22-vuotiaat lapset ja nuoret, joiden toimintaa aikuiset ohjaavat ja tukevat. Myös aikuisille partiossa mukana oleminen tarjoaa tilaisuuden kasvuun ja monipuoliseen kehittymiseen.

Partion avoimuuteen kuuluu, että partion toiminnassa ja päätöksenteossa noudatetaan yhdenvertaisuuden periaatetta. Tähän kuuluvat esimerkiksi alueellinen tasavertaisuus ja kieleen, kulttuuriin, uskontoon sekä  vakaumukseen liittyvä yhdenvertaisuus ja sukupuolten välinen tasa-arvo. Yksilölle varataan tilaa oman uskonnon harjoittamiseen. Partioliike on itsenäinen, puoluepoliittisesti sitoutumaton ja voittoa tavoittelematon. Partiossa edistetään nuorten osallistumista päätöksentekoon kaikilla tasoilla.

Partioihanteet, partiolupaus ja tunnus

Partioihanteet ja partiolupaus kuvaavat lyhyesti partion arvopohjaa nuorten ymmärtämällä tavalla. Partiolupauksen antaminen on merkki siitä, että partiolainen pyrkii omasta tahdostaan sitoutumaan partion arvoihin.

Partioihanteet perustuvat Robert Baden-Powellin alkuperäiseen partiolakiin ja partiolupaus alkuperäiseen partiolupaukseen.

Partiolaisen ihanteena on

  • Kunnioittaa toista ihmistä
  • Rakastaa luontoa ja suojella ympäristöä
  • Olla luotettava
  • Rakentaa ystävyyttä yli rajojen
  • Tuntea vastuunsa ja tarttua toimeen
  • Kehittää itseään ihmisenä
  • Etsiä elämän totuutta

Partiolupaus

Lupaan parhaani mukaan rakastaa Jumalaani, omaa maatani ja maailmaa, toteuttaa ’ikäkauden’ ihanteita ja olla avuksi toisille.

Partiolaisen tunnus on

Ole valmis

Partiokasvatus

Partion päämäärän toteutumiseen pyritään tavoitteellisella ja nousujohteisella lasten ja nuorten partiokasvatuksella, joka sisältää kasvatustavoitteet, partiomenetelmän ja partio-ohjelman. Partion kasvatustavoitteet täsmentävät partion päämäärää, johon päästään käyttämällä partiomenetelmää ja toteuttamalla partio-ohjelmaa.

Partion kasvatustavoitteet

Suomalaisissa partion kasvatustavoitteissa määritellään yksityiskohtaisesti ne tavoitteet, joihin lapsia ja nuoria kasvatetaan partiomenetelmän ja partio-ohjelman avulla. Kasvatustavoitteet konkretisoivat partion päämäärää ja ovat sidonnaisia aikaan, yhteiskuntaan ja kulttuuriin.

Yleiset kasvatustavoitteet:

Partio on monipuolista harrastustoimintaa, jonka tarkoituksena on tukea ihmisen kasvua ottaen huomioon ihmisen kehitysvaiheet ja yksilölliset ominaispiirteet. Partiokasvatuksen tavoitteena on, että yksilö toimii aktiivisesti ja vastuuntuntoisesti suhteessa omaan itseensä, toisiin ihmisiin, yhteiskuntaan ja ympäristöön. Partiossa oppii taitoja, tietoja, asenteita ja arvoja, jotka auttavat elämään kokonaista ja täysipainoista elämää.

Suhde itseen

Partiolainen kehittää itseään ihmisenä. Hän pitää huolta itsestään ja terveydestään noudattaen terveitä elämäntapoja. Partiolainen pyrkii monipuoliseen ja tasapainoiseen elämään. Partiossa saa aineksia oman identiteetin, elämänkatsomuksen ja jumalasuhteen rakentamiseen. Partiolaiselle muodostuu käsitys eettisesti oikeasta ja väärästä sekä kyky ja halu toimia oikeaksi pitämiensä asioiden puolesta. Partiolainen uskaltaa heittäytyä uusiin ja erilaisiin tilanteisiin, ja hän käyttää luovuuttaan. Hän leikkii, käyttää mielikuvitustaan ja löytää toimivia ratkaisuja erilaisiin pulmatilanteisiin. Partiolainen tarttuu toimeen. Partiolainen osaa antaa ja hyödyntää saamaansa palautetta. Hän suhtautuu tulevaisuuteensa toiveikkaasti ja tavoitteellisesti.

Suhde toisiin ihmisiin

Partiolainen auttaa ja pitää huolta toisista ihmisistä, vaikkei se olisi oman, välittömän edun mukaista. Hän ymmärtää, että yhdessä tekemällä saa aikaan suurempaa. Partiolainen arvostaa erilaisuutta ja ymmärtää, että on monenlaisia ihmisiä ja maailmankatsomuksia. Partiolainen osaa toimia erilaisten ihmisten kanssa. Hän osaa ilmaista tunteitaan ja mielipiteitään tilanteeseen sopivalla tavalla. Partiolainen on rehti ja rehellinen. Oikeudenmukaisuus ja sen edistäminen ovat partiolaiselle tärkeitä

Suhde yhteiskuntaan

Partiolainen osaa toimia yhteiskunnassa, ottaa selvää arkielämän asioista ja vaikuttaa niihin. Hän osaa ottaa erilaisia rooleja johtajana ja johdettavana erilaisissa organisaatioissa ja yhteisöissä. Partiolainen ymmärtää virallisia ja epävirallisia päätöksentekojärjestelmiä.

Partio kehittää johtamis- ja vaikuttamistaitoja, kuten aloitteellisuutta, vastuullisuutta, järjestelmällisyyttä, tavoitteenasettelua ja organisointikykyä. Partiolaista kiinnostaa yhteisten asioiden hoitaminen. Hän huomaa epäkohdat ja tarttuu niihin asioiden korjaamiseksi. Partiolainen haluaa sitoutua osaksi yhteisöjään ja yhteiskuntaa. Partiolainen tuntee ja viljelee omaa kulttuuriaan ja on kiinnostunut myös muista kulttuureista ja arvostaa niitä. Partiolainen mieltää olevansa osa ihmiskuntaa ja tuntee globaalia vastuuta.

Suhde ympäristöön

Partiolainen osaa liikkua ja toimia erilaisissa toimintaympäristöissä. Hän kunnioittaa ja tuntee luontoa. Partiolainen kokee olevansa osa luontoa ja viihtyy siellä. Partiolainen on kiinnostunut myös asuin- ja toimintaympäristönsä hyvinvoinnista, siisteydestä ja viihtyisyydestä. Hän huolehtii elinympäristön säilymisestä myös tuleville sukupolville kestävän kehityksen periaatteiden mukaisesti.

Partiomenetelmä 

Partiomenetelmä on partioliikkeen kehittämä keinojen kokonaisuus päästä partion kasvatustavoitteisiin ja sitä kautta partion päämäärän toteutumiseen. Suomalainen partiomenetelmä pohjautuu WAGGGS:n ja WOSM:n partiomenetelmiin.

Partiomenetelmään kuuluvat:

  • Sitoutuminen partion arvoihin
    Partiolaisen lupaus, ihanteet ja tunnus kuvaavat partion arvoja. Niiden kautta partiolainen sitoutuu partion arvoihin.
  • Symboliikka
    Partiosymboliikkaan kuuluu toimintatapoja, sisältöjä ja esineitä, joilla on yhteisesti ymmärretty merkitys. Symboliikalla liitetään lapset ja nuoret omaan ryhmään, lippukuntaan sekä maailmanlaajuiseen partioliikkeeseen.
  • Nousujohteisuus
    Jokainen yksilö saa partiossa sopivan haasteellisia tehtäviä. Ikäkauteen sopiva ohjelma auttaa kasvamaan.
  • Vartiojärjestelmä
    Partiossa toimitaan vertaisryhmissä, joissa päätetään yhdessä asioista ja jaetaan vastuuta. Näissä pienryhmissä lapsi ja nuori kasvaa toimimaan ryhmän jäsenenä.
  • Tekemällä oppiminen
    Tekemällä oppiminen on lapsen ja nuoren luonnollinen tapa oppia. Partiossa opitaan kokemisen ja tekemisen kautta.
  • Päivän hyvä työ
    Partiossa lapsi ja nuori kasvaa ottamaan vastuuta itsestä ja muista. Toisten hyvinvointiin tähtäävä toiminta palvelee yhteisöllisyyttä ja yhteisöjä.
  • Toiminta luonnossa
    Partiossa lapsi ja nuori toimii luonnossa. Luonto on elämyksellinen toiminta- ja oppimisympäristö.

Partio-ohjelma

Suomalaista partio-ohjelmaa kehitetään a ylläpidetään partiokasvatuksen kohderyhmälle (7 – 22-vuotiaat), joka on jaettu viiteen ikäkauteen. Partio-ohjelma sisältää mm. ikäkausikohtaiset aktiviteetit, ohjelmatapahtumat, projektit sekä toimintaryhmien, johtajapestien ja symboliikan määrittelyä.

Partio-ohjelma täsmentää partiomenetelmää.

Yhteistyö kirkkojen kanssa

Suomen Partiolaiset – Finlands Scouter ry on solminut yhteistyösopimuksen Suomen evankelis-luterilaisen ja Suomen ortodoksisen kirkon kanssa. Sopimuksen tarkoitus on edistää uskontokasvatuksen asemaa osana Suomen Partiolaiset – Finlands Scouter ry:n tarjoamaa partiokasvatusta sekä sopia yhteistyön periaatteista. Lippukunnat, joiden taustayhteisönä on tunnustuksellinen uskontokunta, antavat sen tunnustuksen mukaista uskontokasvatusta. Lippukunnat, joilla ei ole uskonnollista taustayhteisöä, tukevat jäsentensä uskonnollista kehitystä sen mukaan, mihin uskonnolliseen yhteisöön jäsenet kuuluvat.

 

Yläkuva: Heikki Ruohola